Tegimišt

Tegimišt om kaik edheotandad (tegimed, kombinatad, fabrikad, kaivuded, elektrostancijad), kudambad tehtas radazegid, sadas torhut, elektroenergijad da materialoid, sadas da pästtas poltust, ümbriratas materialid, pol'fabrikatoid da maižandusen torhut tavaroihe kulutajiden täht, sidä kesken tegimištkulutajiden täht.

Kapitalizm šingoti tegimištod käzitöišpäi manufakturiden kal't. Tegimištkukerduz zavodihe Sures Britanijas vll 1760−1825, vei fabrikoiden sündundannoks. 20. voz'sadal elektronikan šingotez vei avtomatižele da sitktale tehmižele. Kactas deindustrializacijad negativižeks, kaik šingotadud mad oma ezinenas tegimišton ühthižen pästandan mödhe.

Klassifikacii

Om kaks' surt gruppad tegimištos: samižtegimišt i ümbriradai tegimišt.

Jagadas tegimištod nenihe päsarakoihe:

elektroenergetik;
kaivuztegimišt;
poltuztegimišt;
raudan metallurgii;
mujumetalloiden metallurgii;
himine i kivivoinhimine tegimištod;
mašinansauvomine da metalloiden ümbriradmine;
mec-, punümbriradai da cellülozbumagaine tegimištod;
sauvondmaterialiden tegimišt;
stöklan- da farforiž-fajansine tegimišt;
kebn tegimišt;
sömtegimišt;
mikrobiologine tegimišt;
jauhmellicoiden da surimiden tegimišt i kombisömäntegimišt;
medicinine tegimišt;
poligrafine tegimišt.

ÜRO pästab «Rahvahidenkeskeine standartine sarakoiden klassifikacii»-dokumentad (RSSK, angl.: International Standard Industrial Classification, ISIC) vspäi 1958, sured vajehtused oliba vozil 1968, 1989 i 2008, nellänz' versii (ISIC v4) om väges.