Mine sisu juurde

Tiltukaine

Vikipedii-späi
Tiltukaine
Tiltukaine
Tiltukaižen tipine Fuchsia triphylla-erik änikoičeb Turku-lidnan botanižes sadus, Suomenma
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Mirtänikoižed (Myrtales)
Sugukund: Enoterižed (Onagraceae)
Heim: Tiltukaine
Latinankel'ne nimi
Fúchsia L. (1753)


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 27638
NCBI 13069

Tiltukaine vai Fuksii (latin.: Fuchsia) om äivoččiden igähižvihandoiden penzhiden heim. Se mülüb Enoterižed-sugukundha. Lugetas 113 erikod. Sätihe severz'-se sadad dekorativižid sortuid da gibridoid.

Erikoiden tobj pala libub Suviamerikaspäi. Severz'-se erikod kazdas Meksikas (2 erikod) i Keskuzamerikas, Taiti-sarel (1 erik) i Udes Zelandijas (koume erikod).

Ištutadas dekorativižeks kazmuseks saduiš mail'madme, änikoičeb čomašti. Ku valita oiktad klimatad da sijad, ka tiltukaine ei küzu äi holid voziden aigan. Pit'kanstrokuižen akklimatizacijan satusekahad naprindad oma Irlandijas i AÜV:oiden lodehes.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Sortuiden valičend «BBC Gardeners' World»-festivalin aigan läz Birmingem-lidnad, Sur' Britanii

Päivännavedii kazmuz, ei tirpi räkäd i vilud. Notked oksad oma kattud penil vihandoil vai ruzan polhe lehtesil 4..5 sm pitte. Lehtesed oma ellipsan formal, kazdas vastaiti.

Fuksii änikoičeb erazvuiččil änikoil, hätken i tihedašti. Ribuikahad änikod oleldas mugažo. Plodud-marjad eile morijad, no söda niid ei voi huban magun tagut da magun jäl'giden taguiči. Kazvatadud semnespäi tiltukaine voib kadotada mamankazmusen ičendoid, ka äikerdoitas čokvezoil paksumb.

Tal'ven lämuz pidab olda +6..+10 C°, kastelend om ven. Toštmižištutand tegese joga voden kevädel. Kezaaigan kazmusen lehtišt voib lähtta korktemb mi +18..+20 C° lämudel, ka pidab purskutada da kastelta penzast ičeze aigan.

Valitud erikod

[vajehta | vajehtada lähtetekst]