Mine sisu juurde

Vin

Vikipedii-späi
Bokalad rusttanke i vauktanke vinanke

Vin om alkogoline jom, sadas sidä veresan vinmarjan ploduiden (palastadud vai ei) täudel vai palahižel kävutoitandal, vai vinmarjasižel imel'tahthal. Processan nimituz om vinantehmine.

Ühthižes statjas alkogolin mülünd lopuližes produktas ei voi olda vähemb mi 8,5 %, no erasiš-se regioniš minimaline vahvuz voib olda penetud käskusil seičemehe procenthasai klimatan da mahusen eriližusiden, vinmarjan sortun i tehmižen veroiden tagut. Erased-se valdkundad penetas vahvut käskusil vidhe polenke procenthasai. Järgeližiden vinoiden alkogolin üläröun ei ole röunatud ühthižes statjas i märičese vinmarjan saharan sädandan mahtusel küpsnendan aigan i sen fermentacijan sepiden abul voimusel. Ližatas alkogolid, no specialižiden vinoiden kategorijas vaiše, mugomiden vinoiden vahvuden üläröun om 22..24 % käskusiden mödhe. Venäman nügüd'aigaine käskusišt märhapaneb vinoiden vinmarjaspäi vahvuden diapazonad kut 7,5..18 %, ližatud alkogolinke («vahvištadud») — 12..22 %[1].

Meiden päivil arheologijan tundištusiden kapos sistem om sätud, kudamb ezimeletab, miše tehtihe vinad Kavkazan i Kavkazantaguižen regioniš jo 6. voz'tuhal EME.

Vinha sidodud vepsän muštatišed i ozoitez[vajehta | vajehtada tekst]

Muštatišed[vajehta | vajehtada tekst]

  • Pahad päd vinal ed ladi.
  • Vinad kaivospäi ei amundagoi.
  • Vinas ei ole hüvüt.

Ozoitez[vajehta | vajehtada tekst]

  • Penikaižes bučuižes kahtejitte vin. (muna)

Kacu mugažo[vajehta | vajehtada tekst]

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]

  1. Федеральный закон N 468-ФЗ "О виноградарстве и виноделии в Российской Федерации" (Federaline käskuz № 468-FZ «Vinmarjankazvatuses i vinan tehmižes Venälaižes Federacijas»). (ven.)


Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.