Vodk

Vikipedii-späi
Vodkan muzei Ülämandrogoiš, Venäman Leningradan agjan Kos'kenaluižen rajon

Vodk vai hoik (hoikaine, ven.: водка) om väghine alkogoline jom.

Joman tehmine mainitase ezmäižen kerdan Venäman dokumentoiš 15. voz'sadal. Vodkan jomine om levitadud AÜV:oiš, prevaliruib Päivnouzmaižen i Pohjoižen Evropan neniš maiš («vodkanvö»): Baltijan mad, Grenland, Islandii, Pol'šanma, Skandinavijan mad (päiči Danijas), Ukrain, Vaugedvenäma, Venäma, Mad'jaranman i Slovakijan pala. Päivlaskmmas vodk om levitadud aluzjom vaumičemha erazvuiččid alkogoližid kokteilid, sen tagut ahtištab niiden maiden veroližid alkogoližid jomid 1950-nziš vozišpäi.

Vodk om vaumitud fil'truidud mujutoi segoituz pehmdan veden i etilspirtan sömtorhudespäi harakteriženke magunke da spirtan hajunke. Villäd i kartohk ottas päižeks torhudeks etilspirtan-rektifikatan täht. Etilspirtan mülü voib olda 40-45, 50 i 56 procentad Venäman tegimišpäi, 37,5% EÜ:n maiš.

Venäman vodkan klassad oma ekonom, standart, premium, üläpremium.

Vodkan istorijan i tehmižen tetabad muzejad oma neniš lidnoiš: Moskv (kaks'), Piter, Tümen', Smolensk, Uglič, Amsterdam, mugažo Ukrainan Har'kovan agjan Malinovk-žilos.

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]




Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.