Mine sisu juurde

Adam

Vikipedii-späi
Adam
evr.: אָדָם[1]
arab.: آدم
Adam Mikel'andželon pirtud freskas
Adam Mikel'andželon pirtud freskas
radmižen toižend:

põllumees, Jääger, aednik, prophet of Islam

sündundan dat:

неизвестно[2]

sündundan sijaduz:

Eedeni aed[d][3][4][5]

valdkund:

Ma

kolendan dat:

неизвестно[2]

tat:

mam:

 Adam VikiAitas

Adam (mugažo latinan kelel, evr.: אָדָם 'adam «mez'», «mez'kund», om parallelid sanoidenke adom «rusked» i adama «ma»; arab.: آدم Adm, grek.: Ἀδάμ) om Biblijan da Koranan mödhe ezmäine mez', kudamban Jumal tegi.

Jumal sädi Adamad kudendel päiväl mirun zavodindaspäi 1. Moisejan kirjan mödhe. Adam oli mez'kundan ezitatan, eli vozil 1−930 mirun sädandan aigaspäi. Evan mužik, Kainan, Avelin da Sifan tat. Nened tütred mainitadas pühäkirjoiš: Avan (Sava), Azura, Orsa (toižidenke nimidenke mugažo), i vahvištadas, miše Eva sünduti heid kaks'jaižikš vellidenke. Jumal küksi Adamad Edeman saduspäi kundlematomuden tagut. Sen jäl'ghe Adaman päradmine oli manradand.

Znamoičend uskondoiš[vajehta | vajehtada tekst]

Judaizman el'gendusen mödhe, Adaman i Evan kosketused kuvastadas kaiken ristitrodun mel'kuvad, voib kacta heiden istorijad kuti ristitkundan istorijan ozutez.

Hristianižes teologijas Adam om ristitun simvol hänen sidoiš Jumalanke: Jumalan hüvüz venui Adamal kut sädamižen vencal, mez' oli pühä absolütižikš da kolmatoi, no nece kaik kadoi grähkantegendan tagut. Adam oigenzi alištust grähkale ičeze jäl'gnikoile, toižin sanoin kaikele ristitkundale. Eziauguine grähk oli kattud «kahtel Adamal» — Hristal. Adaman istorii Biblijas tegihe mugomiden hristanuskondan dogmatoiden aluseks kut naižen alištuz mehele i eziauguine grähk, mülüti nenid simvolid: rai, hüvüden i pahuden tundištusen pu, Elon pu, kel'tud plod, manitelii kü, küksend rajuspäi.

Arvostadas Adamad ezmäižeks endustajaks islamas (toižed nimed oma Abu al' Bašar «ristitkundan tat», Safiullah «Jumalan puhthuz»), mandejiden openduses i Bahai-uskondas.

Religijantedos starin Adamas kacuse antropogonižen mifan ozuteseks. Tedomehed lugetas, miše nece mif om neolitižen revolücijan kuvastuz.

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]

  1. Genesis, בְּרֵאשִׁית, Första Moseboken
  2. 2,0 2,1 http://islamqa.info/ar/20907
  3. Vanh Zavet
  4. http://fineartamerica.com/art/drawings/garden+of+eden/canvas+prints
  5. JSTOR — 1995.
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.