Bod'ug

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Bod'ug
Bod'ug
Bod'ug änikoičeškandeb Anglijan pohjoižes, Sur' Britanii
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Astränikoižed (Asterales)
Sugukund: Puzuänikoižed (Asteraceae)
Heim: Bod'ug (heim) (Cirsium)
Erik: Bod'ug
Latinankel'ne nimi
Círsium vulgáre (Savi) Ten., 1836

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 36428
NCBI 92907

Bod'ug (latin.: Cirsium vulgare), vai Järgeline bod'ug, om kaks'vozne heinäsine kazmuz Puzuänikoižed-sugukundaspäi, rujohein.

Leviganduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Erik libub koumes territorijaspäi: pohjoižhe Evropan 66°-parallelišpäi tobjimalaz, Päivlaskmaine Azii i Kavkaz, Afrikan lodehen Atlas-mägiden pautked. Invazivine erik Sibirin suves i Keskuzazijas, Sahalin-sarel, Pohjoižamerikas, Afrikan päpalas i Avstralijas.

Kazmuz navedib pustolänid, mecanröunoid, teverid, rovid, rujon tacindan sijid.

Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Bod'ugan jur' om kaid värtmudenvuitte. Se sädab jur'lehtesid ezmäižel vodel. Sarakoikaz seikh kazvab 1,5 metrhasai kahtendel vodel, se om püštoiged, karvakaz, tahkasine. Lancetan forman palakahad lehtesed čereduišoiš, niiden röun om ogakaz. Alahaižed lehtesed oma 15..25 sm pitte, ülähän lühüdamb. Lehtesen pindad oma kattud henoil ogahil.

Änikod oma ruskedvauvhad vai babarmmujun, torvikahad i kaks'suguižed, ühtejiččed formal. Änikused oma puzud-šurud 5 santimetrhasai, sijadasoiš üksin seikhen ülähäs. Änikoičend jätkustub heinkuspäi sügüz'kuhusai. Plodud oma semniden pit'kahkod puzud 4..5 mm pitte. Semned oma vauktanke pehmdanke hahlanke, küpsnedas heinkus-kül'mkus i letas tulleinke.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Voib otta sömäks bod'ugan norid vezoid i änikusiden pohjoid. Medenkandai kazmuz.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]