Mine sisu juurde

Bod'ug

Vikipedii-späi
Bod'ug
Bod'ug
Bod'ug änikoičeškandeb Anglijan pohjoižes, Sur' Britanii
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Astränikoižed (Asterales)
Sugukund: Puzuänikoižed (Asteraceae)
Heim: Bod'ug (heim) (Cirsium)
Erik: Bod'ug
Latinankel'ne nimi
Círsium vulgáre (Savi) Ten., 1836


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 36428
NCBI 92907

Bod'ug (latin.: Cirsium vulgare), vai Järgeline bod'ug, om kaks'vozne heinäsine kazmuz Puzuänikoižed-sugukundaspäi, rujohein.

Erik libub koumes territorijaspäi: pohjoižhe Evropan 66°-parallelišpäi tobjimalaz, Päivlaskmaine Azii i Kavkaz, Afrikan lodehen Atlas-mägiden pautked. Invazivine erik Sibirin suves i Keskuzazijas, Sahalin-sarel, Pohjoižamerikas, Afrikan päpalas i Avstralijas.

Kazmuz navedib pustolänid, mecanröunoid, teverid, rovid, rujon tacindan sijid.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Bod'ugan jur' om kaid värtmenvuitte. Se sädab jur'lehtesid ezmäižel vodel. Sarakoikaz seikh kazvab pol'tošt metrhasai kahtendel vodel, se om püštoiged, karvakaz, tahkasine. Lancetan forman palakahad lehtesed čereduišoiš, niiden röun om ogakaz. Alahaižed lehtesed oma 15..25 sm pitte, ülähän lühüdamb. Lehtesen pindad oma kattud henoil ogahil.

Änikod oma ruskedvauvhad vai babarmmujun, torvikahad i kaks'suguižed, ühtejiččed formal. Änikused oma puzud-šurud vidhe santimetrhasai, sijadasoiš üksin seikhen ülähäs. Änikoičend jätkustub heinkuspäi sügüz'kuhusai. Plodud oma semniden pit'kahkod puzud 4..5 mm pitte. Semned oma vauktanke pehmdanke hahlanke, küpsnedas heinkus-kül'mkus i letas tulleinke.

Voib otta sömäks bod'ugan norid vezoid i änikusiden pohjoid. Medenkandai kazmuz.