Bod'ug
| Bod'ug | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Bod'ug änikoičeškandeb Anglijan pohjoižes, Sur' Britanii | ||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
| Círsium vulgáre (Savi) Ten., 1836 | ||||||||||||||
|
Bod'ug (latin.: Cirsium vulgare), vai Järgeline bod'ug, om kaks'vozne heinäsine kazmuz Puzuänikoižed-sugukundaspäi, rujohein.
Leviganduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Erik libub koumes territorijaspäi: pohjoižhe Evropan 66°-parallelišpäi tobjimalaz, Päivlaskmaine Azii i Kavkaz, Afrikan lodehen Atlas-mägiden pautked. Invazivine erik Sibirin suves i Keskuzazijas, Sahalin-sarel, Pohjoižamerikas, Afrikan päpalas i Avstralijas.
Kazmuz navedib pustolänid, mecanröunoid, teverid, rovid, rujon tacindan sijid.
Ümbrikirjutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Bod'ugan jur' om kaid värtmenvuitte. Se sädab jur'lehtesid ezmäižel vodel. Sarakoikaz seikh kazvab pol'tošt metrhasai kahtendel vodel, se om püštoiged, karvakaz, tahkasine. Lancetan forman palakahad lehtesed čereduišoiš, niiden röun om ogakaz. Alahaižed lehtesed oma 15..25 sm pitte, ülähän lühüdamb. Lehtesen pindad oma kattud henoil ogahil.
Änikod oma ruskedvauvhad vai babarmmujun, torvikahad i kaks'suguižed, ühtejiččed formal. Änikused oma puzud-šurud vidhe santimetrhasai, sijadasoiš üksin seikhen ülähäs. Änikoičend jätkustub heinkuspäi sügüz'kuhusai. Plodud oma semniden pit'kahkod puzud 4..5 mm pitte. Semned oma vauktanke pehmdanke hahlanke, küpsnedas heinkus-kül'mkus i letas tulleinke.
Kävutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Voib otta sömäks bod'ugan norid vezoid i änikusiden pohjoid. Medenkandai kazmuz.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
 |
Bod'ug Vikiaitas |