Homoi Akvinlaine

Vikipedii
(Oigetud lehtpolelpäi Homoi Akvinalaine)
Jump to navigation Jump to search
Homoi Akvinlaine
latin.: Thomas Aquinas
Homoi Akvinlaine, kuvan sädi italijalaine Karlo Krivelli-pirdai (1430−1495) vl 1476
Homoi Akvinlaine,
kuvan sädi italijalaine Karlo Krivelli-pirdai (1430−1495) vl 1476
nimi sündundan jäl'ghe:

ital.: Tommaso d'Aquino

radmižen toižend:

filosoof, kirjanik, teoloog, dominican friar, professor, katoliku preester

sündundan dat:

25. viluku 1225

sündundan sijaduz:

Roccasecca[d], Sitsiilia kuningriik[d]

kolendan dat:

7. keväz'ku 1274 (49 vot)

kolendan sijaduz:

Fossanova Abbey[d], Kirikuriik[d][1]

tat:

SI ZEKO[d]

Commons-logo.svg Homoi Akvinlaine VikiAitas

Homoi Akvinlaine (latin.: Thomas Aquinas, ital.: Tommaso d'Aquino; sünd. läz 1225, Rokkazekk-zamk Akvino-lidnanno (nüg. Lacio-agjan suves, Italii), Sicilijan kunigahuz — kol. 7. keväz'ku 1274, Fossanovan abbatuz, Papin agj, nüg. siš-žo agjas) oli italijalaine filosof da teolog. Katoline jumalankodikund kanonizirui händast pühämeheks vn 1323 heinkus. Filosofan jändused kaičesoiš francižen Tuluzan jakobilaižiden jumalanpertiš.

Biografii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homoi oli Landol'f Akvinlaine-grafan seičemenz' poig, mam libui Napolin elokahas roduspäi. Tatan unikuva oli käta poigad benediktižen Montekassino-jumalankodin abbataks heiden rodun zamkanno, sikš oigetihe vižvottušt last benediktižhe kodihe ühesaks vodeks. Vll 1239−1243 tuleban aigan filosof openui Napolin universitetan, sid' Parižan i Köl'nan (1248−1250) universitetoiš. Kümne vot openzi jumalantedod Italijas (1259−1269).

Tedotöiden znamoičend[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sistematizirui ortodoksižen sholastikan. Tomizman alusenpanii, ühtni dominikanilaižiden ordenha. Toižed latinižed nimed oma Doctor Angelicus, Doctor Universalis, «princeps philosophorum» («filosofiden ruhtinaz»). Vspäi 1879 lugetas Homoid kaikiš avtoritetižembaks katoližeks religiozižeks filosofaks, kävutaškanzihe hänen töid šingotamha nügüd'aigašt filosofijad. Ühtenzoiti hristanuskondan opendust Aristotelin filosofijanke. Formulirui Jumalan olendan viž todestust.

Homoi Akvinlaine andoi ohjandimen, miše tedon i uskon todused ei voigoi poikestada toine toižele, i garmonii om olmas niiden keskes. Elonmel' (melevuz) om näl'g el'geta Jumalad, tedo abutab sille.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. http://www.jstor.org/stable/j.ctt28522k

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.