Išim (lidn, Tümenin agj)

Vikipedii-späi
Išim
Ишим
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2021) 67,614 ristitud
Pind 46,1 km²
Išim Ишим
Pämez' Fedor Šiškin
(sulaku 2012—)
Telefonkod +7−34 551-xx-xxx
Avtokod 72
Aigvö UTC+5 (MSK+2)


Išim (ven.: Иши́м) om Venäman lidn da lidnümbrik Tümenin agjan suvipäivnouzmas. Se om federacijan subjektan koumanz' lidn eläjiden lugun mödhe, Išiman rajonan administrativižeks keskuseks mugažo, ei mülü sihe.

Istorii[vajehta | vajehtada lähte]

Eländpunktan aluz om pandud vl 1670 (vai 1687) kuti Korkin-slabad (ven.: Коркина слобода). Vspäi 1721 i kaiken 19. voz'sadan aigan vedihe Nikol'skai-jarmankad tal'vkuidme. Vl 1782 sai makundan lidnan statusad nügüdläiženke nimenke. Nimitihe jogen mödhe, mülüi Tobol'skan gubernijha.

Lidn kändihe tegimišton keskuseks 19. voz'sadan lopus. Vspäi 1913 Išim-raudtestancii radab Transsiban päjonol, «Tümen' — Omsk»-keskustan pol'tel.

Išim šingotase mašinansauvomižen tegimel[1] (mašiništ kivivoin da gazan sarakon täht), mehanižel tegimel (raudtetransportan kohenduz i varapaloiden pästand), sauvondmaterialiden edheotandoil (raudbeton, asfal't), sömtegimištol (leibänproduktad, konditerine fabrik, maidkombinat, lihakombinat, alkogoližiden i alkogolitomiden jomižiden tegimed), kengiden i omblendan fabrikoil.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada lähte]

Lidn sijadase Išim-jogen hural randal (Irtišan hura ližajogi), 82 metrad ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Tümenihesai om 267 km lodeheze-päivlaskmha orhal, 302 km avtotedme vai raudtedme. Lähembaižed lidnad oma Nazivajevsk (Omskan agj) 132 km suvipäivnouzmha orhal vai Transsibal, 201 km avtol, i Petropavlovsk (Kazahstan) 140 km suvhe orhal vai 163 km avtotedme.

Klimat om ven kontinentaline. Voden keskmäine lämuz om +1,7 C°, kezakun-elokun +16..+19 C°, tal'vkun-uhokun −14..−16 C°. Ekstremumad oma −51,1 C° i +38 C°. Paneb sadegid 393 mm vodes, enamba heinkus-elokus (57..63 mm kus), vähemba uhokus-keväz'kus (14 mm kus).

Išim om lidnümbrikon üks'jäižeks eländpunktaks.

Eläjad[vajehta | vajehtada lähte]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 65 243 ristitud. Kaik 65 259 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb ristitišt oli 67 800 eläjad vl 2003 i om nügüd'.

Rahvahad (2010): venälaižed — 95,5 %, toižed rahvahad — 4,5 %.

Ortodoksižen hristanuskondan viž pühäpertid[2] oma saudud lidnas: Jumalannägundan päjumalanpert' (om sätud vspäi 1793), ph. Mikulai-čudonsädajan päjumalanpert' (letihe vll 1886−1891), kaks' jumalanpertid i časoun'.

Išiman ăiprofil'ne tehnikum[3], medkolledž[4] i Išiman pedagogine institut Petr Jeršovan nimed[5] (Tümenin valdkundaližen universitetan filial) oma lidnan professionaližen opendusen aluzkundoikš.

Galerei[vajehta | vajehtada lähte]

Homaičendad[vajehta | vajehtada lähte]

  1. Išiman mašinansauvomižen tegimen sait (imz.ishim.ru). (ven.)
  2. Išiman pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
  3. Išiman äiprofil'žen tehnikuman sait (imt-ishim.ru). (ven.)
  4. Išiman medicinižen kolledžan sait (med-ishim.ru). (ven.)
  5. Išiman pedinstitutan sait (ishim.utmn.ru). (ven.)

Irdkosketused[vajehta | vajehtada lähte]



Tümenin agjan lidnad (avtonomižita ümbrikoita)
Išim | Jalutorovsk | Zavodoukovsk | Tobol'sk | Tümen'