Hübj

Järgeline hübj

Valdkund:	Živatad
Tip:	Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass:	Lindud (Aves)
Heimkund:	Pulonvuiččed (Strigiformes)
Sugukund:	Pulod (Strigidae)
Heim:	Hübjäd (Bubo)
Erik:	Järgeline hübj

Latinankel'ne nimi

Bubo bubo (Linnaeus, 1758)

Areal

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 555404

NCBI 30461

Järgeline hübj (latin.: Bubo bubo) vai Evrazijalaine hübj, mugažo Hungjäine paginoiš, om Pulonvuiččiden heimkundan Pulod-sugukundan lihansöi meclind. Hübj om üks' kaikiš jaredambišpäi puloišpäi Mal.

Levigandmižavaruz

Lind voib putta vastha kaiked Evrazijadme päiči tundras, Benilüksan maiš (kadonu), Britanijan sariš i Indokitaiš. Eläb Pohjoižafrikas mugažo. Virginijan hübj otab pojavad arealad Pohjoižamerikas da Suviamerikas.

Irdpol'ne nägu

Hübj om korvikaz. Hibj om bučunvuitte, ruskedkarvaiženke ližamujunke. Venäman Lodehen lind om järedamb mi suves i Amerikas, ižačun hibj om 2,1..2,7 kg vedutte, emäčud jügedamba 3,0..3,2 kilogrammhasai. Täuz'igäižen lindun suugiden maihutuzkeskust sase 160..190 santimetrhasai, hibj oleleb 60..75 sm pitte. Ištten pid'oiteleb hibjad püštti päiči hungandad.

Elonlad

Lindud ei varaikoi ristitud, voidas elänzoitta lidnan südäimes Päivlaskmaižen Evropan maiš. Hübj ecib kebnad äilugušt sötet, tacib jänišid, nühtajid, neglikoid, kronid, vezilinduid da kananvuiččid.

Aigaižel kevädel paneb munid man kophudhe, kuden alaoksiden al (konz lumikate om völ), ronguiden vai lanktud tüviden keskes, mägen vai jogialangišton pautkel. Lind om lujanke änenke, hungab-klungab erazvuiččenke znamoičendanke.

Alaerikod

Rahvahidenkeskeine ornitologoiden ühtištuz lugeb kuz'toštkümne hübjän alaerikod:

Alaerik	Leviganduz
B. b. hispanus Rothschild & Hartert, 1910	Pirenejan pol'sar'
B. b. bubo (Linnaeus, 1758)	Skandinavijaspäi i Francijaspäi Venäman päivlaskmhasai
B. b. interpositus Rothschild & Hartert, 1910	Turkanmaspäi Bolgarijhasai, Romanii, Ukrainan suvi
B. b. nikolski Zarudny, 1905	Irakaspäi Pakistanhasai
B. b. ruthenus Buturlin & Zhitkov, 1906	Venäman evropine pala
B. b. sibiricus (Gloger, 1833)	Uralanmäged, Sibir'
B. b. yenisseensis Buturlin, 1911	Sibir', Mongolijan pohjoine
B. b. jakutensis Buturlin, 1908	Sibir', Jakutii
B. b. turcomanus (Eversmann, 1835)	Kazahstan, Mongolii, Kitai
B. b. omissus Dementiev, 1933	Iranaspäi i Turkmenistanaspäi Kitajhasai
B. b. hemachalanus Hume, 1873	Gimalajad, Tibet
B. b. tibetanus Bianchi, 1906	Tibetan mägišt
B. b. tarimensis Buturlin, 1928	Tariman alang, Kitain päivlaskm, Mongolijan pohjoine
B. b. kiautschensis Reichenow, 1903	Kitai, Korejan pol'sar'
B. b. ussuriensis Poliakov, 1915	Sibir', Mongolii, Kitai
B. b. borissowi Hesse, 1915	Sahalin, Kurilan sared

Homaičendad

Irdkosketused

Venäman sel'grodaižed živatad: Hübj sevin.ru-saital. (venäkelel)

Hübj Vikiaitas