Mine sisu juurde

Kukoi

Vikipedii-späi
Kukoi käveleb kanoiden keskes.
Savikukoihut — pismäine Lüksemburgaspäi

Kukoi (latin.: Gallus gallus domesticus, erasti Gallus domesticus) om kodikoittud lind, kanan ižač.

Diminutivižed nimed: kukoihut, (lapseline) kukša.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Kukoin päl čoma harj i lapkaižed oma, händan i kaglan höunhišt om rohl da kirjav paksus, kanan erineden, šporad oma käpšuil. Veduz om kilogrammhasai enamba mi kanal, sughu kacten varjiruiše 1,5..6−7 kg röunoiš (päiči liliputaižiš kanansuguiš). Höunhišton muju i harjan form oleldas erazvuiččed lujas i rippudas suguspäi. Harj abutab reguliruida hibjan lämut.

Kana om kaikiš enamba levitadud linduiden erik mail'mas 21. voz'sadal, i kukoid oma tarbhaižed heiden äikerdoičendan täht. Üks' kukoi kävutase 8..12 kanan täht kaks'..koume vot. Ku severz'-se kukoid om joukus, ka üks' heišpäi om dominirujaks kukoikš. Voib pidada kanoid kukoita ani, emäč voib toda plodutomid munid ristitule söndtavaraks kümnehe vodhesai.

Kukoihe sidodud vepsän tärtused

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
  • Kukoinsilmad — hämärsogeduz, sogenzoitusen läžund pol'pimeduses.
  • Torakukoi — kaiken aigan toradai mez', čihak.

Kukoihe sidotud vepsän muštatišed da ozoitesed

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
  • Ei kukoi homendest to.
  • Kanoidenke pande, kukoidenke libu.
  • Kägi ei käsktes kukku, kukoi ei kuctes launu.
  • Ozavale kukoi-ki munib / Ozavale i kukoi munib.
  • Ozavale kukoi munib, a ozatomale i kana ei muni.

Küläs rahvast om, kukoid ei launugoi, i rahvaz ei libugoi (kaumišt).

  • Kurdiž kukoi, kurdiž variš — kurdiž vai tahtota kulmaha ristit, olii.

Edesine lugemine

[vajehta | vajehtada lähtetekst]