Paskač

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Kodipaskač
Paskač
Tedoklassifikacii
Valdkund: *
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Lindud (Aves)
Heimkund: Pasklindunvuiččed (Passeriformes)
Sugukund: Pasklindud (Passeridae)
Sugu: Todesižed pasklindud (Passer)
Erik: Kodipaskač
Latinankel'ne nimi
Passer domesticus (Linnaeus, 1758)

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 179628
NCBI 48849

(Kodi)Paskač vai (Kodi)Pasklind (latinan kelel: Passer domesticus, venäkelel: Домовый воробей) om lujas levitadud erik todesižiden pasklinduiden sugus (Passer), pasklinduiden sugukundas (Passeridae) da pasklindunvuiččiden sugukundas (Passeriformes). Se om üks' tetabiš linduišpäi, kudambad elädas ristitun kodin rindal, i kudambid tunttas hüvin meiden tahoiš irdpol'žen nägun da harakterižen änen mödhe.

Levigandmižavaruz[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Ende kodipasklindun areal oli röunanus Pohjoižel Evrazijal. Paskačud nügüd' elädas Evropas da Azijas (päiči Arktikas, Azijan pohjoižpäivnouzmpol'žid, keskuz- da suvipäivnouzmpol'žid rajonid), i mugažo Pohjoižes da Päivnouzmpol'žes Afrikas, Senegalas, Penes Azijas, Arabijan pol'sarel da Javan sarel. XX voz'sadan augotišespäi ristitud oma tonuded paskačuid erazvuiččihe valdkundoihe (Afrikan suvehe, Avstralijaha, Udhe Zelandijha, Pohjoiž- da Suviamerikha), kudambas nened linduižed elädas nügüd'.

Irdpol'ne nägu[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Hibjan piduz om 14:späi 18:hesai santimetrad, mass om 21:späi 37:hesai grammad, suugiden maihutuzkeskust om 22:späi 27:hesai santimetrad. Emäč om burhahk, sel'g om burakaz pitkähkoiden muzoiden kirjaviden läipidenke, sil'män päl om loštakaz vauvaz kulm, nök om pakuižbur. Ižačul hibjan alapala om vauvhamb, ani hahk, üläh om loštakaz. Tuhkhahk šapkaine om päl, modpolišk om vauvaz hahk, must šoid mäneb sil'män al, om mustoid läipid kurkul da rindhal. Nök om must, jaugad oma burahkod. Än' — čirkinehen erazvuiččed toižendad.

Elonmahtuz[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Paskačun munad.

Erazvuiččed sömjändused ližadase gavedile da kazmusiden semnile sötamha paskačuid. Parad formiruiše tal'ven lopuks, sil aigal paskačuiden keskes om eläbzoitust, ižačud čirkaba komedas, kimiba, toratas. Pezoitelese erazvuiččiš peitsijiš, tobjimalaz puižiden da kivižiden sauvotusiden pal'huziš, murdoiden kogoiš, kodiš, uruiš, päskhaižiden pezoiš. Paskačud tehtas kogonaižed pezoiden žilod. Ezmäine nor' pol'v sünduse (lähteb munišpäi) sulakuspäi, poigmine lopiše elokus, sezonas par ehtib kazvatada 2 - 3 pezakundad. Lindunpoigaižed södas tobjimalaz erazvuiččid sel'grodatomid. Paskačud voidas eläda 13:he vodhesai.

Kc. mugažo[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]