Salat (kazmuz)

Salat
Salatpöud Kalifornii-štatas, AÜV
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida) Kund: Astränikoižed (Asterales) Sugukund: Puzuänikoižed (Asteraceae) Heim: Salat (heim) (Lactuca) Erik: Salat
Latinankel'ne nimi
Lactūca sātiva L., 1753
Levigandmižavaruz POWO-saitan mödhe
Londuseline areal     Introduciruidud erik
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 36607 NCBI 4236

Salat (latin.: Lactuca sativa) om üks'vozne heinäsine maižanduseline kazmuz. Mülüb Puzuänikoižed-sugukundha.

Latinine nimituz om saudud lac-sanaspäi «maid», kazmusen südäivezi om sen pojav.

Leviganduz

Eziauguine todesine kodima om tundmatoi, no tetihe kazmust Amuižes Kitaiš i Amuižes Egiptas, Keskmeren maiš. Salat om ottud kul'turkazmuseks Keskmeren randal edel meiden erad.

Kazvatadas Evropadme 16. voz'sadaspäi, Venämas — 17. voz'sadaspäi. Nügüd'aigan ištutesed oma levitadud kaikes mail'mas. Om sätud äi sortuid, ned oma erazvuiččed formal i tekstural.

Ümbrikirjutand

Kaks' toižendad om salatal:

• Lactuca sativa var. secalina — lehtesine, kerata.
• Lactuca sativa var. capitata — keran sädandanke.

Järedad siledad vai kid'žorad ünäižed lehtesed oma varzita, kazdas kogol jurusespäi 15..30 santimetrhasai. Ned oleldas pakuižvihandad (pagištas «salatan mujun»), mugažo rusttad harvoin. Om severt-se sortuid lehtesidenke pakuižen, kuldataban i ruskedsinižen mujun. Lehtesen kesksonen alah om sugasekaz. Kera oleskeleb kehkranvuiččen forman. Seikh šingotase lehtesiden jäl'ghe kerdalaz, sase 60..120 sm kortte reiguta südäimes, sarakoičese lujas, änikoidenke.

Henod pakuižed änikod oma molembiden suguiden. Puzuižed-änikused sijadasoiš seikhel löustken nägul. Salatan semnikaz plod om lendandabutusenke.

Vilunvastaine kazmuz, idüd tirptas lämut −3..−5 Cel'sijan gradushasai. Salat navedib päivänvauktust i lujad nepsut.

Kävutand

Ottas sömäks veresid lehtesid i keroid, vitaminoikaz vihoštez. Voib söda muite, no paksumb ližatas salat-blödoihe, keitosihe, voileibhä, pandas liha- da kalablödoile surustuseks. Ku kazmuz pästaškandeb nägujad seikhed, ka kaik kargištub, i ei ole kožui sömižele jo. Madalad lämuded oma tarbhaižed päzutamha sidä. Asparagusine salat-sort kazvatase seikhiže näht, södas niid veresikš i slokosttüd. Lehtesiden i seikhiden vaumičend tegese griliš, oz., sagudenke.

Salatan mail'man satuz oli 27 mln tonnoid vl 2017, sidä kesken: Kitai — 15,2 mln tonnoid, AÜV — 3,8 (vl 2013 läz kaik satuz oli kahtes štatas, Kalifornii 71% i Arizon 29%), Indii — 1,1, Ispanii — 1,0, Italii — 0,7.