Näk

Näk
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata) Klass: Lindud (Aves) Heimkund: Pasklindunvuiččed (Passeriformes) Sugukund: Kroikoinvuiččed (Corvidae) Heim: Coloeus Erik: Näk
Latinankel'ne nimi
Coloeus monedula (Linnaeus, 1758)
Areal
vaiše pezoitelese     läbivozne eländtaho     migracijan rajonad
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 179746 NCBI 30423

Näkan munad, oma löutud Francijas vl 1948

Näk (latin.: Coloeus monedula vai Corvus monedula) om Kroikoinvuiččed-sugukundan levitadud lind. Erištadas nell' alaerikod.

Leviganduz

Lind om levitadud Evropas, Azijan päivlaskmas i keskuses, Afrikan Keskmeren randišton päivlaskmas.

Näkan londuseližed eländtahod oma letkesižed kall'oikahad longoitesed, harv mec. Pezoitelese karaižiš, ristitun penidenno eländpunktoidenno.

Ümbrikirjutand

Hibj om 34..39 sm pitte, 136..265 g vedutte, suugiden maihutuzkeskust — 65..74 sm. Nägub mustaks edahanpäi kron'an kartte, no näk om penemb.

Oleskeleb täuz'kaznu i äikerdoičese kaks'voččel, voib eläda 14 vodhesai.

Elonmaht

Lind sädab joukuid, sidä kesken heimkundan toižidenke erikoidenke. Näk om monogamine, ižač i emäč pezoiteldas elon hätkte i kazvatadas poigaižid ühtes.

Kodikoičese hüvin, navedib hoštajid kaluid.

Alaerikod

Erištadas alaerikoid regionan, höunhišton mujun i suruden mödhe. Om zonoid segoitadud tundusidenke.

• Corvus monedula monedula (nominaline alaerik) — Skandinavii, vauvaz läip tagarail i kaglan kül'gil.
• Corvus monedula spermologus — Evropan päivlaskm i keskuz, pän ezima i sazopäd oma läz mustad, vauvaz läip tagaspäi ku oleleb, ka kaid šoid kaglan jurenno.
• Corvus monedula soemmerringii — Evropan päivnouzm i Azii. Erasti mülütadas ezmäižhe alaerikho, vauvaz läip om ühtejitte senke, no höunhišton muju om muzavamb.
• Corvus monedula cirtensis — Alžiran pohjoižpäivnouzm.