Mine sisu juurde

Näk

Vikipedii-späi
Näk
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Lindud (Aves)
Heimkund: Pasklindunvuiččed (Passeriformes)
Sugukund: Kroikoinvuiččed (Corvidae)
Heim: Coloeus
Erik: Näk
Latinankel'ne nimi
Coloeus monedula (Linnaeus, 1758)
Areal
Image
     vaiše pezoitelese     läbivozne eländtaho     migracijan rajonad


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 179746
NCBI 30423

Näk (latin.: Coloeus monedula vai Corvus monedula) om Kroikoinvuiččed-sugukundan levitadud lind. Erištadas nell' alaerikod.

Lind om levitadud Evropas, Azijan päivlaskmas i keskuses, Afrikan Keskmeren randišton päivlaskmas.

Näkan londuseližed eländtahod oma letkesižed kall'oikahad longoitesed, harv mec. Pezoitelese karaižiš, ristitun penidenno eländpunktoidenno.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Hibj om 34..39 sm pitte, 136..265 g vedutte, suugiden maihutuzkeskust — 65..74 sm. Nägub mustaks edahanpäi kron'an kartte, no näk om penemb.

Oleskeleb täuz'kaznu i äikerdoičese kaks'voččel, voib eläda 14 vodhesai.

Lind sädab joukuid, sidä kesken heimkundan toižidenke erikoidenke. Näk om monogamine, ižač i emäč pezoiteldas elon hätkte i kazvatadas poigaižid ühtes.

Kodikoičese hüvin, navedib hoštajid kaluid.

Erištadas alaerikoid regionan, höunhišton mujun i suruden mödhe. Om zonoid segoitadud tundusidenke.

  • Corvus monedula monedula (nominaline alaerik) — Skandinavii, vauvaz läip tagarail i kaglan kül'gil.
  • Corvus monedula spermologus — Evropan päivlaskm i keskuz, pän ezima i sazopäd oma läz mustad, vauvaz läip tagaspäi ku oleleb, ka kaid šoid kaglan jurenno.
  • Corvus monedula soemmerringii — Evropan päivnouzm i Azii. Erasti mülütadas ezmäižhe alaerikho, vauvaz läip om ühtejitte senke, no höunhišton muju om muzavamb.
  • Corvus monedula cirtensis — Alžiran pohjoižpäivnouzm.