Näk
Mine navigeerimisribale
Mine otsikasti
| Näk | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Näk Sures Britanijas | ||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
| Coloeus monedula (Linnaeus, 1758) | ||||||||||||||
| Areal | ||||||||||||||
 | ||||||||||||||
| vaiše pezoitelese läbivozne eländtaho migracijan rajonad | ||||||||||||||
|
Näk (latin.: Coloeus monedula vai Corvus monedula) om Kroikoivuiččed-sugukundan levitadud lind.
Lind sädab joukuid, sidä kesken heimkundan toižidenke erikoidenke. Näk om monogamine, ižač i emäč pezoiteldas elon hätkte i kazvatadas poigaižid ühtes. Kodikoičese hüvin, navedib hoštajid kaluid. Pezoitelese karaižiš, ristitun eländpunktoidenno. Näkan londuseližed eländtahod oma letkesižed kall'oikahad longoitesed, harv mec.
Hibj om 34..39 sm pitte, 136..265 g vedutte, maihutuzkeskust — 65..74 sm. Nägub mustaks edahanpäi kron'an kartte, no näk om penemb. Oleskeleb täuz'kaznu i äikerdoičese kaks'voččel, voib eläda 14 vodhesai. Erištadas 4 alaerikod.
Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |
