Tamm

Järgeline tamm (Quercus robur)

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund:	Bukpuänikoižed (Fagales)
Sugukund:	Bukpuižed (Fagaceae)
Heim:	Tamm

Latinankel'ne nimi

Quércus L., 1753

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 19276

NCBI 3511

Tamm vai Dub (latin.: Quercus) om lehtezpuiden heim. Mülütadas Bukpuižed-sugukundha. Läz 600 erikod om heimos. Järed pu sanktanke tüvenke päpaloin, voib eläda voz'sadoiš. Tamm andab pajumunid (pähkmid todeks), kut bukpu i kaštan.

Tammik om tammiden mecan nimituz.

Leviganduz

Pu kazvab Pohjoižen mapoliškon regioniš, kus ven, subtropine i tropine klimatad oma: Evrazii, Keskmeren Afrikan mad i Pohjoižamerik. Areal ristikoičeb ekvatorad korktoiden mägiden pautkidme Indonezijas i Suviamerikas (severz'-se erikoid). Tamman sariden (tammikoiden) pind poleneb arvokahan punsüdäimen tagut.

Venäman evropižen palan üks'jäine sijaline erik om järgeline tamm (Quercus robur, se-žo kezaline vai anglijalaine), kävutase kovaks pumaterialaks. Sen ližaks, üks' evropine erik kazvab valdkundan päivlaskmaižel röunal i kaks' erikod oma levitadud Sibirin suves. Akklimatiziruihe Altajan randas.

Valitud erikod

Quercus aliena — Verazmaine tamm (Edahaine Päivnouzm)
Quercus castaneifolia — Kaštanlehtesine tamm (Kavkaz)
Quercus dentata — Piikoikaz tamm (Edahaine Päivnouzm)
Quercus hartwissiana — Gartvisan tamm (Kavkaz)
Quercus mongolica — Mongoline tamm
Quercus palustris — Sotamm (Pohjoižamerikan päivnouzm)
Quercus petraea — Kall'tamm (Evrop)
Quercus pubescens — Karvakaz tamm (Kavkaz)
Quercus robur — Järgeline tamm (vai kezaline, anglijalaine)
Quercus suber — Tüpüztamm
Quercus wutaishanica — Vutaišanine tamm (Edahaine Päivnouzm)

Kävutand

Äjad erikod oma igähižvihandad, toižin sanoin lehtez eläb severz'-se vozid, niiden erikoiden pajumunad oma magedad da södabad. Pohjoižman erikoiden pajumunil söteltas kabjživatoid, pajumunišpäi tehtas kofen vajehtust.

Sadas tüpüst Keskmeren maiden tüpüztammišpäi (Quercus suber) tehmaha tüpid. Kor' mäneb dubindsubstancijaks. Kazvatadas dekorativižeks kazmuseks.

Homaičendad

Tamm Vikiaitas