Tamm

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Tamm
Tamm
Järgeline tamm (Quercus robur)
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Bukpuänikoižed (Fagales)
Sugukund: Bukpuižed (Fagaceae)
Heim: Tamm
Latinankel'ne nimi
Quércus L., 1753

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 19276
NCBI 3511
«Sur' tamm»-voikuva (franc.: Le Gros Chêne), sädi francijalaine Güstav Kurbe-pirdai (1843).

Tamm vai Dub (latin.: Quercus) om lehtezpuiden heim. Mülütadas Bukpuižed-sugukundha. Läz 600 erikod om heimos. Järed pu sanktanke tüvenke päpaloin, voib eläda voz'sadoiš. Tamm andab pajumunid (pähkmid todeks), kut bukpu i kaštan.

Leviganduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Pu kazvab Pohjoižen mapoliškon regionoiš, kus ven, subtropine i tropine klimatad oma: Evrazii, Keskmeren Afrikan mad i Pohjoižamerik. Areal ristikoičeb ekvatorad korktoiden mägiden pautkidme Indonezijas i Suviamerikas (severz'-se erikoid). Tamman sariden pind poleneb arvokahan punsüdäimen tagut.

Venäman evropižen palan üks'jäine sijaline erik om järgeline tamm (Quercus robur, se-žo kezaline vai anglijalaine), kävutase kovaks pumaterialaks. Sen ližaks, üks' evropine erik kazvab valdkundan päivlaskmaižel röunal i kaks' erikod oma levitadud Sibirin suves. Akklimatiziruihe Altajan randas.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Äjad erikod oma igähižvihandad, toižin sanoin lehtez eläb severz'-se vozid, niiden erikoiden pajumunad oma magedad da södabad. Pohjoižman erikoiden pajumunil söteltas kabjživatoid, pajumunišpäi tehtas kofen vajehtust.

Sadas tüpüst Keskmeren maiden tüpüztammišpäi (Quercus suber) tehmaha tüpid. Kor' mäneb dubindsubstancijaks. Kazvatadas dekorativižeks kazmuseks.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]