Vankuver

Vankuver
Vancouver
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Kanad
Eläjiden lugu (2021)	662,248 ristitud
Pind	123,63 km²
Pämez'	Ken Sim; (kül'mku 2022—,; Kenneth Sim)
Telefonkod	+1−604, +1−778, +1−236
Aigvö	tal'vel UTC−8,; kezal UTC−7

Vankuver (angl.: Vancouver [vænˈkuːvər], francine virkand: [vãkuvaɛ̯ʁ] vai [vɑ̃kuvɛʁ]) om Kanadan lidn da port Britanine Kolumbii-provincijas. Se om provincijan kaikiš suremban lidnaglomeracijan keskuz.

Istorii[vajehta | vajehtada lähte]

Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud anglijalaižel Edvard Stamp-merimehel vl 1867 kuti mecpilindan edheotand da žilo senno. Sen möndan jäl'ghe nimitihe edheotandad «Hastings Mill», sišpäi sijan nimi — Gastaun (angl.: Gastown). Vl 1870 kolonialine ohjastuz udesnimiti sidä Granvill'. Vl 1884 märitihe Kanadan tün'valdmerižen raudten loppunktad i valitihe penen Granvillin territorijad, merivaldmad oliba siš.

Vspäi 1886 se om lidnan statusanke i nimitase nügüd'aigaižikš britanižen Džordž Vankuver-kapitanan kanzannimen mödhe hänen sijaližen merenrandišton tedoidusen taguiči vl 1792. Vl 1897 raudte tuli lidnha, se šingotaškanzi lujas, ristitišt ližadui ühtes tuhaspäi vl 1886 sadha tuhazesai vodele 1911.

Lidn vastsi Tal'veližid Olimpižid vändoid vn 2010 uhokus-keväz'kus.

Vankuver šingotase järedal valdmeriportal (141 mln tonnoid jüguid i 810 tuh. passažiroid vl 2022), sauvondal, turizmal (10,3 mln matknikoid vl 2017), programholitusen, videovändoiden i biotehnologijoiden edheotandoil, aerokosmižel sarakol. Lidn om fil'miden, mul'tfil'miden i TV-serijoiden sädandan koumanz' surtte keskuz Pohjoižamerikas (läz 65 fil'mad i 55 TV-serialad joga vodel). Valdkundan mecanümbriradmižen i kaivuztegimišton kompanijoiden päfaterad sijadasoiš lidnas.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada lähte]

Lidn sijadase Freizer-jogensun (angl.: Fraser) oiktal randal i Tünen valdmeren Gžordžijan sal'men Berrard-lahten randal, 0..152 m ü.m.t. korktusil. Ühthine pind om 123,63 km², sidä kesken kuivma 115,18 km², vezi otab 8,45 nellikkilometrad. Korktad mäged seištas lähižil tahondoil kaikiš polišpäi. Nened ezilidnad ümbärtas Vankuverad: Bernabi päivnouzmas (regionan administracijan sijaduz), Nju Uestminster suvipäivnouzmas, Ričmond suves, Uest Vankuver lodehes, Nort Vankuver pohjoižes.

Klimat om ven valdmeren, pehmdanke tal'venke, Keskmeren klimatan röunal. Voden keskmäine lämuz om +10,4 C°, kezakun-elokun +15,7..+18 C°, tal'vkun-uhokun +3,6..+4,9 C°. Ekstremumad oma −17,8 C° (viluku, tal'vku) i +34,4 C° (heinku). Kezaaigan minimum om +3,9 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +18,4 C° (uhoku). Ei olele haloid semendkus. Paneb sadegid 1189 mm vodes, enamba kül'mkus-vilukus (162..189 mm kus), vähemba heinkus-elokus (36..37 mm kus). Paneb lunt 38 sm tal'ves keskmäras. Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 61..63 % röunoiš semendkus-elokus, 75..81 % redukus-uhokus.

Eläjad[vajehta | vajehtada lähte]

Vl 2011 lidnan eläjiden lugu oli 603 502 ristitud, vl 2016 — 631 486 ristitud. Läz 2,65 mln ristituid elädas lidnaglomeracijas 2878,93 km² pindal vl 2021 (vl 2016 oli 2,4 mln eläjid, koumanz' surtte valdkundas).

Vl 2006 anglijan kel' ei olend maman keleks eläjiden polen täht.

Edeline lidnan pämez' (angl.: mayor) om Kennedi Stüart (Kennedy Stewart, kül'mku 2018 — kül'mku 2022).

Transport[vajehta | vajehtada lähte]

Avtobusad, trolleibusad, ezilidnelektrojonused i kebn metro (vspäi 1985, angl.: SkyTrain «taivhaline jonuz», koume jonod, 53 stancijad, 79 km raudted, kaikiš pidemb avtomatine metro mail'mas) oma kundaližeks transportaks lidnas da sen ezilidnoiš. SeaBus-ehtatim («meriavtobus») ühtenzoitab Nort Vankuver-lidnanke 15 minutas. Meriport radab lidnas.

Rahvahidenkeskeine civiline Vankuver-lendimport^[1] (YVR / CYVR, 25,9 mln passažiroid vl 2018) sijadase ičeze penel Si-sarel jogen suhištos ani suvipäivlaskmha lidnaspäi Ričmond-ezilidnas, 12 kilometras lidnan keskusespäi. Tehtas reisid AÜV:oiden i Kanadan äjihe lidnoihe, Evropan i Päivlaskmaižen Azijan pälidnoihe, Havajihe i Avstralijha.