Avrelii Avgustin

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Avrelii Avgustin
latin.: Aurelius Augustinus
Ph. Avgustin. Sankta-Sanktorum-kapellan fresk Lateran-pert'kulus (Rim), 6. voz'sada
Ph. Avgustin. Sankta-Sanktorum-kapellan fresk Lateran-pert'kulus (Rim), 6. voz'sada
radmižen toižend:

filosof, teoloog, autobiographer, music theorist, preacher, istorik, runokirjutai, katoliku preester, kirjutai

sündundan dat:

13. kül'mku 354

sündundan sijaduz:

Thagaste[d], Alžir

valdkund:

Rooma riik[d]

kolendan dat:

28. eloku 430 (75 vot)

kolendan sijaduz:

Hippo Regius[d]

mam:

Monica of Hippo[d]

Commons-logo.svg Avrelii Avgustin VikiAitas
Om sädusid VikiPurtkiš VikiPurde

Avrelii Avgustin Gipponalaine (latin.: Aurelius Augustinus Hipponensis) vai Avgustin Afr (latin.: Augustinus Afer; sünd. 13. kül'mku 354, Tagast-lidn, Numidii, Pohjoine Afrik, Rimalaine imperii — kol. 28. eloku 430, Gippon-lidn, Numidii, Pohjoine Afrik, Päivlaskmaine Rimalaine imperii, nüg. Alžiran pohjoižpäivnouzm; hibjan jändused oma Pavii-lidnan Čel' d'Oro-bazilikjumalanpertiš, Italii) oli hristanuskondan jumalantedomez', filosof i pühäpaginik.

Avgustin pani severziden-se jumalankodiden alusid, erased oliba pandud panzatole möhemba. Lugetas pühämeheks katoližes, ortodoksižes i lüteranižes jumalankodikundoiš. Katolikad mainitadas händast 28. päiväl elokud, Venäman ortodoksad — 15 (28). kezakud.

Avgustinan melen mödhe, ku Biblijan tekstad vastkaroitas tedole, ka ei tari el'geta niid sana sanha. Avgustin ezimeletab, miše Adaman i Evan organizmad oliba sätud surmanalaižikš, no hö saižiba hengeližid hibjoid i igähišt elod, kuiži ei ole männu grähkha. Tedoidajiden pala lugeb Avgustinad hristanuskondan filisofijan istorijan alusenpanijaks, ka avgustinizm-joksend om olmas. Avgustinan hristianine neoplatonizm oli päižeks Päivlaskmaižen Evropan filosofijas i jumalantedos 13. voz'sadahasai, konz' Sur' Al'bert i Homoi Akvinlaine šingotihe hristianižen aristotelizman kacundoid.

Valitud sädused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Avgustin sädi äi kirjoid latinan kelel, ned valatoitihe protestantizman antropologišt opendust (Lüter i Kal'vin).

Kaikiš tetabambad i znamasižembad sädused oma De civitate Dei («Jumalan lidnas») i Confessiones («Hengenavaidamine»), Avgustinan hengeline elonstarin, De Trinitate («Stroican polhe»), De libero arbitrio («Joudjas valdas»), Retractationes («Toštmižkacundad»).

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]