Gang

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Gang-jogi ližajogidenke.

Gang vai Gangjoki (hindi: गंगा Gaṅgā [ˈɡəŋɡaː], beng.: গঙ্গা Gōnga, angl.: Ganges [ˈɡændʒiːz]) om üks' kaikiš täuz'vezižembiš da pit'kembiš jogišpäi mail'mas. Se jokseb Suviazijas, om Indijan üks' päsimvolišpäi. Gangan jogenvago om 2525 km pitte (ku lugeta orhal). Jogi augotase Gimalajiden pautkil, jokseb suvipäivnouzmha levedad väghižedme Indan da Gangan tazangištodme i lankteb Bengalijan lahthe.

Gang da Brahmaputra sättas ühthižen suhišton lanktendan sijas, se om kaikiš järedamb mail'mas (59 000 km²). Gangan del'tan pähijam nimitase Padm:aks.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Gangan del'tan fotokuva kaimdajaspäi.

Joginiškod jokstas Gimalajiden jäžomišpäi. Jogenvago vedase Indijan pohjoižpoledme. Suhišton tobj pala sijadase Bangladešan territorijal. Mugažo Nepalan, Kitain da Butanan erased territorijad mülüdas basseinha.

  • Jogen basseinan pind: 1 080 000 km².
  • Veden mülü: 12 tuh. m³/s.
  • Basseinan ristitišt: 500 mln rist.

Gang alajagase koume palaha: üläjoksmuz (läz 800 km, joginiškaspäi Kanpurhasai), keskjoksmuz (ku lugeta orhal, ka 1529 km, Kanpuraspäi Indijan da Bangladešan röunhasai) i alajoksmuz (300 km, jogensuhusai). Jogi koveroičeb keskjoksmuses, sigä jogenvagon todesine piduz om 2597 km (1529 kilometran sijas). Läz Allahabadad Gang otab kaikiš znamasišt Džamn-ližajoged oiktaspäi.

Ristitišt[redaktiruida | redaktiruida purde]

Päiči vähembusiš, rahvahanlugemižen aigan erištadas gruppid kelen i uskon mödhe, ei rahvahid. Gangan basseinan ristitišt om segoitadud rodul, pagižeb erazvuiččil kelil, niid kaik om severz' kümnikad. Kaikiš levitadud keled oma hindi (51-61%), bengalan (nelländez, Bengalijas tobjimalaz) da anglijan (jäb johtutamaha rahvahanlugemižen satusiš) keled.

Religijan mödhe regionan eläjad oma tobman palan induizman uskojad (läz koumed nelländest) da islaman uskojad (23%, heišpäi koumandez eläb Bangladešas).

Indijan territorijal Gang jokseb nenid štatoidme: Uttarakhand, Uttar Pradeš, Bihar da Päivlaskmaine Bengalii.

Järedad lidnad jogen randoil (enamba 500 tuh. rist. vl 2008, mödvedhe): Kanpur, Allahabad, Varanasi, Patn, Kolkat, Haur (Indii), Radžšahi i Khuln (Bangladeš).

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Amussai Gang-jogi kävutase avaras eläjil sen randoil ristituil. Päznamoičendad oma ižandusen täht da religijan täht.

Maižanduz da kalanpüdand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Gangan vezi kävutase ristitištol kaiktä koditarbhaižuden tagut. Mugažo veden sur'kulu mülü ottas tegimišton edheotandoihe kaiked regionadme. Veden kaikiš suremb lugumär kävutase kastelemha maižandusen umoid. Tazangištol Gangan alangišt om lujas plodukaz. Vozil 1848-1878 Gangan kanalan molembad palad oma saudud.

Kalanpüdand šingotase jogen del'tas, sigä-žo kalanümbriradajiden tegimiden verk om olmas, kacmata sihe azjaha, miše kalan da imetaiživatoiden lugu väheneb veden redustandan tagut. Kalan ližaks, sadas-püdas krokodiloid da katussamboid jogespäi.

Matk pühiže sijihesai da turizm[redaktiruida | redaktiruida purde]

Palomnikuz (Matk pühiže sijihesai) om turizman pätoižend Gangan rajonas. Palomnikoiden holituz om induizman pühälidnoiden (Haridvar, Allahabad, Varanasi) ižandusen znamasine pala tazangišton rajoniš, joginiškoiš-ki.

Induizman mifologijan mödhe, Ganga om taivhaline jogi. Se laskihe maha da kändihe Gang-jogeks[1]. Sil aigalpäi jogi jokseb koumes mirus läbi: taivaz, ma da ad. Jogirandoil tehtas kremacijad, kolnuziden induizman uskojiden tuhk häiktudas veden päle, ristitud pestas dai čukloiteldas veron mödhe.

Joginiškoiden kos'ked oma raftingan (sportajandan jogedme) populärižed da kaglanmurdajad sijad.

Laivoidenlikund[redaktiruida | redaktiruida purde]

Päportad sijadase Gangan suhišton randoil: Kolkat Indijas i Mongl, Barisal, Čandpur Bangladešas.

Megasfenan mödhe, Gang da sen erased päivnouzmaižed ližajoged sättuihe laivoidenlikundha 4. voz'sadaspäi edel meiden erad kaikil tazosijil, ei ole kos'kid. 19. voz'sadan kahtendel polel jogited lanksiba irrigacižiden kanaliden i raudteiden sauvondan tagut. Nügüd' laivoidenlikund om voimusine suspäi ülezjogen Allahabadannoks täudes märas, Kanpur-lidnannoks — venehil lapakon pohjanke.

Padoseinäd da gidroenergetik[redaktiruida | redaktiruida purde]

Om kaks' padoseinäd Gang-joges, ka ned oma sured. Ühtenz' seižub läz Harudvarad, kahtenz' — Farakk-padosein Bangladešan röunal, jogen pähijamas.

Üks' penembiš padoseinišpäi om Tehri, se om seižutadud Gangan joginiškon Bhagirathi-päjogel. Tulijha aigaha om padoseiniden projektoid Gangan üläjoksmusen täht da sen ližajogiden täht.

Gangan randad oma tihedašti elänzoittud, i jogahižen sur'veden aigan upotab eländpunktoid. Se grazib ristituiden elole, kaluištole da pertile, vedhut pidab reguliruida.

Ekologii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Gang ližajogidenke om tetab ičeze sur'vezil sezonan mödhe. Suvipäivlaskmaine musson tob viž kudendest kaikiš vihmoišpäi nelläs kus: kezaku — sügüz'ku. Jogi pezeb sagedmaiden sur' lugumär Gimalajiden pautkišpäi, sen tagut Gangan vezi om pakuižen mujun polhe da redukaz kaikenaigašti. Kaikuččel vodel 65 mln tonnoid mudad ištub jogialangištho, völ 749 mln tonnoid sabustab Farakk-padoseinäd, 95 mln tonnoid jokseb Bengalijan lahthe.

Veden ladun mödhe Gangad nimitadas paksus ühteks kaikiš redustadud jogišpäi mail'mas. Joginiškoiden vezi om ireg, no jo niiden alajoksmusen zavottes ristitišt da äiluguižed edheotandad lasketas jänduzvezid oikti jogehe puhtastamata tobjimalaz. Sur'veziden aigan Gangjogi keradab redud da murdod. Eskai kül'bend Gangas kucub tärtläžundoid, pagižmata veden jomižhe kävutandan polhe.

Tedomehed Indijan ohjastusen aluskundoišpäi sanuiba äi taričendoid paremboičemha veden ladud, no niišpäi panihe eloho vähän. «Ganga Action Plan»-programan (1985-2000) lopindale om sättud puhtastuzsauvusid ümbriradamha 1 mln kub. m päiväs. Vl 1985 2,7 mln oli tarbhaine, i sil aigalpäi painuz jogehe ližaduihe znamasižikš. Gangal om röunatud mahtuz ičepuhtastamha. Bakteriofagad äikerdoitas hüvin räkän klimatan tagut, ned rikoba varuližid bakterijoid. Gangan vedel om mahtuz toda hapanikad.

Severz' kel'dtahoid om jügedoil samhas joginiškoil da aigoidme upotadud del'tas. Gimalajiden ezimägištol se om Rahvahaline «Radžadži»-kel'dtaho. Suhišton luhtsaril se om Rahvahaline «Sundarban»-puišt mangrmecoidenke, läipoikahid pedroidenke, bengaližiden tigridenke da gavial-krokodiloidenke.

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Легенда о священной реке Ганге (Legend pühäs Gang-joges) //Рамаяна (Ramajana). — Rodon.org. (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]