Saksan kel'

Vikipedii
(Oigetud lehtpolelpäi Germanijan kel')
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Saksan kelen oficialine status mail'madme
Kelen oficialine status Evropan valdkundoiš
Saksan kirjamišt
Dialektan kart

Saksan kel' vai Germanijan kel' (ičeze nimituz: Deutsch [ˈdɔʏ̯tʃ], deutsche Sprache [ˈdɔʏ̯tʃə ˈʃpʁaːχə]) om valdkundkel' Saksanmas, Avstrijas, Lihtenšteinas, üks' valdkundkelišpäi Lüksemburgas, Šveicarijas, Belgijas da kaikes EÜ:s. Pagižijoiden lugu — 90 mln ristituid. Mülütadas indoevropižen kel'kundan germanižiden keliden päivlaskmaižhe gruppha.

Kirjkel' om latinan kirjamišton pohjal, ližatihe koume grafemad umlautoiden täht (ä, ö, ü) i escet-ligaturad (ß). Kelen kaikiš amuižembad kirjutadud dokumentad datiruišoiš 8. voz'sadal. Nügüd'aigaine saksan kirjankel' šingotase 17. voz'sadan kahtes polespäi, om sündnus päivnouzmaižes kesksaksan paginaspäi. Ičeze saksan kirjankelen standart om kaikuččes koumes valdkundaspäi: Saksanma, Avstrii i Šveicarii. Gannoveran ümbrištonke eläjad pagištas kaikiš lähižemb Saksanman saksan kirjankelen standartannoks.

Kelen molembad reguliruindorganzacijad sijadasoiš Manheim-lidnas (Saksanma):

  • Saksan kelen institut (Institut für Deutsche Sprache, IDS, vspäi 1964);
  • rahvahidenkeskeine — Nevondkund saksan oigedkirjutamižes (Rat für deutsche Rechtschreibung, RDR, vspäi 2004).

Lugusanad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • eins — üks'
  • zwei — kaks'
  • drei — koume
  • vier — nell'
  • fünf — viž
  • sechs — kuz'
  • sieben — seičeme
  • acht — kahesa
  • neun — ühesa
  • zehn — kümne
  • zwanzig — kaks'kümne
  • dreissig — koumekümne
  • hundert — sada
  • tausend — tuha

Frazad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Hallo! – Tervhen!
  • Wie heißt du? – Kut sindai kuctas?
  • Wo kommst du her? – Kugalaine oled?
  • Wo wohnst du? – Kus sinä eläd?
  • Auf Wiedersehen! – Nägemižhesai!
  • Vielen Dank. – Kitän.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.