Gannover

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Gannover
Hannover
Lidnanznam
Coat of arms of Hannover.svg
Valdkund Saksanma
Eläjiden lugu (2019-12-31) 536,925 ristitud
Pind 204,01 km²
Gannover Hannover
Pämez' Belit Onai
(kül'mku 2019—,
Belit Onay)
Telefonkod +49−511
Aigvö tal'vel UTC+1,
kezal UTC+2


Gannover (saks.: Hannover [haˈnoːfɐ]) om Saksanman lidn valdkundan pohjoižpalan keskuses. Se om Alasaksonii-federacijanman pälidn, sur' raudtesol'm BerlinAmsterdam da GamburgMünhen raudteil.

Mail'man tegimišton jogavoččed jarmankad oleldas «Messegelände»-kompleksas: ozutesikš, Hannover Messe da CeBIT.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

10. voz'sadal ezmäižed pertid sauvoihe Am-Hoen-Ufer-randirdas (saks. Am Hohen Ufer), sišpäi lidnan nimi sündui. Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1150. Gannover sai lidnan oiktusid vl 1241.

Vl 1826 kävutaškanzihe pidatuzgazad irdoiden täht, ezmäižeks kontinentaližes Evropas. Vl 1843 raudte tuli lidnha. Vl 1887 Emil' Berlinger sädi ezmäšt grammofonad arni neciš lidnas. Vl 1902 ezmäine mail'mas ičelikui lämoipaloavto zavodi radod Gannoveras. Germanijan ezmäine konvejer oli saudud Bal'zen-kompanijan kontiterižes fabrikas vl 1905. Vn 2000 EXPO-ozutelend mäni Gannoveras.

Gannover šingotase Volkswagen-koncernan järedal tegimel i alusenpandud lidnha Continental AG-kompanijal (šinad, avtopalad), kulundladimiden Sennheiser-edheotandal, TUI AG-turoperatoral, Saksanman raudtel i DHL-kompanijan palakundal, medicinižil holitišil, varmitesen kompanijoil.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase Laine-jogen randoil. Gannoveran keskuz seižub 55 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Kaikiš korktemb čokkoim om Kronsberg-kukkaz (118 m).

Klimat om Atlantižen valdmeren.

Gannover jagase 13 administrativižeks rajonaks.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 2013 kaik 518 098 ristitud elihe lidnas. Kaikiš suremb ristitišt oli 574 481 eläjad vl 1961. Läz 1,16 mln ristituid elädas lidnaglomeracijas (2019).

Lidnan edeline pämez' om Štefan Šostok (2013−2019).

Transport[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kiruhtramvai (167 km ted, sidä kesken 20 km manalašt), avtobusad da raudte (saks. S-Bahn) oma kundaližeks transportaks.

Keskmäižgermanine kanal ühtenzoitab Laine- da Rein-jogid. Se om jügulaivoiden täht.

Rahahidenkeskeine civiline Gannover-Langenhagen-lendimport (HAJ) sijadase 11 km pohjoižpolehe lidnan keskusespäi. Sišpäi tehtas reisid Evropan, Azijan maihe da Saksanman südäimes, mugažo čarterreisid lebutahoiže.

Lidnan keskusen ühthine nägu

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Saksanman federacijanmad da niiden administrativižed keskused
Alasaksonii (Gannover) | Baden-Vürtemberg (Štuttgart) | Bavarii (Münhen) | Berlin | Brandenburg (Potsdam) | Joudjaline Ganzejan Bremen-lidn (Bremen) | Joudjaline da Ganzejan Gamburg-lidn | Gessen (Visbaden) | Meklenburg da Ezine Pomeranii (Šverin) | Pohjoine Rein da Vestfalii (Düssel'dorf) | Reinland-Pfal'c (Mainc) | Saar (Saarbrükken) | Saksonii (Drezden) | Saksonii-Anhal't (Magdeburg) | Šlezvig-Gol'štein (Kil') | Türingii (Erfurt)