Mine sisu juurde

Gannover

Vikipedii-späi
Gannover
Hannover
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Saksanma
Eläjiden lugu (2023) 545,045 ristitud
Pind 204,01 km²
Gannover Hannover
Pämez' Belit Onai
(kül'mku 2019—,
Belit Onay)
Telefonkod +49−511
Aigvö tal'vel UTC+1,
kezal UTC+2


Gannover (saks.: Hannover [haˈnoːfɐ]) om Saksanman lidn valdkundan pohjoižpalan keskuses. Se om Alasaksonii-federacijanman pälidn, sur' raudtesol'm BerlinAmsterdam da GamburgMünhen raudteil.

Mail'man tegimišton jogavoččed jarmankad oleldas «Messegelände»-kompleksas: ozutesikš, Hannover Messe da CeBIT.

Istorii[vajehta | vajehtada tekst]

10. voz'sadal saudihe ezmäižid pertid Am-Hoen-Ufer-randirdas (saks. Am Hohen Ufer), sišpäi lidnan nimi sündui. Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1150. Gannover sai lidnan oiktusid vl 1241.

Vl 1826 kävutaškanzihe pidatuzgazad irdoiden täht, ezmäižeks kontinentaližes Evropas. Vl 1843 raudte tuli lidnha. Vl 1887 Emil' Berlinger sädi ezmäšt grammofonad arni neciš lidnas. Vl 1902 ezmäine mail'mas ičelikui lämoipaloavto zavodi radod Gannoveras. Germanijan ezmäine konvejer oli saudud Bal'zen-kompanijan kontiterižes fabrikas vl 1905. Vn 2000 EXPO-ozutelend mäni Gannoveras.

Gannover šingotase Volkswagen-koncernan järedal tegimel i alusenpandud lidnha Continental AG-kompanijal (šinad, avtopalad), kulundladimiden Sennheiser-edheotandal, TUI AG-turoperatoral, Saksanman raudtel i DHL-kompanijan palakundal, medicinižil holitišil, varmitesen kompanijoil.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada tekst]

Lidn sijadase Laine-jogen randoil. Gannoveran keskuzpala seižub 55 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Kaikiš korktemb čokkoim om Kronsberg-kukkaz (118 m).

Klimat om Atlantižen valdmeren. Voden keskmäine lämuz om +10,0 C°, kezakun-elokun +16,6..+18,7 C°, tal'vkun-uhokun +2,1..+3,0 C°. Ekstremumad oma −24,8 C° (viluku, uhoku) i +39,2 C° (heinku). Paneb sadegid 627 mm vodes, läz tazomäras kuidme, enamba heinkus-elokus (65..68 mm kus).

Tobmuz[vajehta | vajehtada tekst]

Lidnan rajonad (2020)

Gannover jagase 13 nimitadud administrativižeks rajonaks (saks.: Stadtbezirk), ned alajagasoiš 53 nimitadud fartalaks (Stadtteil).

Edeline lidnan pämez' om Štefan Šostok (Stefan Schostok, reduku 2013 — semendku 2019).

Eläjad[vajehta | vajehtada tekst]

Vl 2013 kaik 518 098 ristitud elihe lidnas, vn 2019 lopus — 536 925 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 574 481 eläjad vl 1961. Läz 1,16 mln ristituid elädas lidnaglomeracijas (2019).

Transport[vajehta | vajehtada tekst]

Kiruhtramvai (167 km ted, sidä kesken 20 km manalašt), avtobusad da raudte (saks. S-Bahn) oma kundaližeks transportaks lidnas.

Keskmäižgermanine kanal ühtenzoitab Laine- da Rein-jogid. Se om jügulaivoiden täht.

Rahahidenkeskeine civiline Gannover-Langenhagen-lendimport (HAJ) sijadase üks'toštkümnes kilometras pohjoižhe lidnan keskuzpalaspäi. Sišpäi tehtas reisid Evropan, Azijan maihe da Saksanman südäimes, mugažo čarterreisid lebutahoiže.

Lidnan keskuzpalan ühthine nägu

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]


Irdkosketused[vajehta | vajehtada tekst]



Saksanman federacijanmad da niiden administrativižed keskused
Alasaksonii (Gannover) | Baden-Vürtemberg (Štuttgart) | Bavarii (Münhen) | Berlin | Brandenburg (Potsdam) | Joudjaline Ganzejan Bremen-lidn (Bremen) | Joudjaline da Ganzejan Gamburg-lidn | Gessen (Visbaden) | Meklenburg da Ezine Pomeranii (Šverin) | Pohjoine Rein da Vestfalii (Düssel'dorf) | Reinland-Pfal'c (Mainc) | Saar (Saarbrükken) | Saksonii (Drezden) | Saksonii-Anhal't (Magdeburg) | Šlezvig-Gol'štein (Kil') | Türingii (Erfurt)