Ipsilon
Ipsilon (Υ, ϒ, υ, virkand grek.: ύψιλον [ˈipsilon], amuižgrek.: ὖ ψιλόν «järgeline u») om grekan kirjamišton kahtenz'kümnenz' kirjam. Sättui amuižgrekan kelen kulund (vhesai 1030 oli tarkoikti) om [y] (vepsän «ü», ei ole venän), hot' eziauguižin oli [u] (kut venän kulund). Nügüd'aigaižes grekan keles lugetas kirjant [i], ου-digrafas [u], virktas [f] vai [v] αυ- i ευ-digrafoiš, [v] kesked vokalid.
Kosketused toižidenke kirjamidenke
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kirjam libui finikijan 𐤅-kirjamespäi vav (wāw), kändase «kouk» vai «negloikaz palik». Nimitihe «järgeline u» erištamha ου-digrafaspäi (sen virkand oli [ou], tegihe [u]). Latinan kirjamed U, V, W i Y augotižlibuihe grekan ipsilon-kirjamespäi, kirilline ižica (Ѵ)-kirjam-ki, mugažo У-kirjam kesknikan-digrafan kal't.
Ei pida segoitada pen't υ-kirjant grekan penenke ν-kirjamenke, jäl'gmäižen alah om nügu.
Kävutand znamaks
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Ottas kävutamižhe surt ϒ-kirjant i pen't υ-kirjant znamoičemha päpaloin nenid tärtusid:
- elementarižes fizikas ϒ-kirjam znamoičeb ipsilon-mezon-heneged.
- italine Lancia-avtotegii pästab levitadud modelid Lancia Ypsilon-torguindmarkanke vspäi 1996.
- astrofizikas i fizižes kosmologijas ϒ-kirjam om massan i vauktusen kosketez.
- statistikas kävutadas erasti ν-kirjamen (nü) sijas joudjudenmäriden znamoičendan täht.
 |
Ipsilon Vikiaitas |
| Grekan kirjamišt | ||
| Al'fa (Αα) • Beta / Vita* (Ββ) • Gamma (Γγ) • Del'ta (Δδ) • Epsilon (Εε) • Dzeta / Zita* (Ζζ) • Eta / Ita* (Ηη) • Teta / Fita* (Θθ) • Jota (Ιι) • Kappa (Κκ) • Lämbda (Λλ) • Mü / Mi* (Μμ) • Nü / Ni* (Νν) • Ksi (Ξξ) • Omikron (Οο) • Pi (Ππ) • Ro (Ρρ) • Sigma (Σσς) • Tau / Taf* (Ττ) • Ipsilon (Υυ) • Fi (Φφ) • Hi (Χχ) • Psi (Ψψ) • Omega (Ωω) | ||
| *Amuižgrekan / Nügüd'aigaine grekan nimituz |