Eta

Vikipedii
Eta uc lc.svg

Eta (Η, η, virkand grek.: ήτα ita [ˈita], amuižgrek.: ἦτα ē̂ta [ɛ̂ːta]) om grekan kirjamišton seičemenz' kirjam. Sättui amuižgrekan kelen kulund om [ɛː] (eziauguižin — [h]), nügüd'aigaižes grekan keles lugetas kirjant [i].

Kirjam libui finikijan 𐤇-kirjamespäi het, kändase «südäitanaz». Latinan H- (kirjam oli ottud grekan kirjamištospäi 8. voz'sadal EME), kirilline И- i Й-kirjamed augotižlibuihe grekan eta-kirjamespäi.

Kävutand znamaks[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sur' Η-kirjam voib znamoita:

  • ental'pijad himijas, hot' paksumba lugetas H latinižeks (rind.: heat «lämuz» i ἐνθάλπος «ental'pii»);
  • diskretižen statjaližen vajehtujan entropii informacijan teorijas.

Ottas kävutamižhe pen't η-kirjant znamoičemha päpaloin nenid tärtusid:

  • lämuzmašinan TTK termodinamikas;
  • η-mezon-heneg elementarižes fizikas;
  • palahižen regressijan η²-koefficient statistikas.


Grekan kirjamišt
Al'fa (Αα) • Beta / Vita* (Ββ) • Gamma (Γγ) • Del'ta (Δδ) • Epsilon (Εε) • Dzeta / Zita* (Ζζ) • Eta / Ita* (Ηη) • Teta / Fita* (Θθ) • Jota (Ιι) • Kappa (Κκ) • Lämbda (Λλ) • Mü / Mi* (Μμ) • Nü / Ni* (Νν) • Ksi (Ξξ) • Omikron (Οο) • Pi (Ππ) • Ro (Ρρ) • Sigma (Σσς) • Tau / Taf* (Ττ) • Ipsilon (Υυ) • Fi (Φφ) • Hi (Χχ) • Psi (Ψψ) • Omega (Ωω)
*Amuižgrekan / Nügüd'aigaine grekan nimituz
Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.