Kallio Küösti
| Kallio Küösti | |
| suom.: Kyösti Kallio | |
 Küösti Kallio, 1930-nded voded | |
| nimi sündundan jäl'ghe: |
suom.: Gustaf Kalliokangas |
|---|---|
| radmižen toižend: | |
| sündundan dat: |
10. sulaku 1873 |
| sündundan sijaduz: |
Nival, Oulu lään[d], Soome Suurvürstiriik[d], Venemaa keisririik[d] |
| valdkund: | |
| kolendan dat: |
Lua tõrge kohal Moodul:Sources 199. real: attempt to concatenate local 'letter' (a nil value). |
| kolendan sijaduz: | |
| avtograf: |
|
 Kallio Küösti VikiAitas | |
Küösti Kallio (suom.: Kyösti Kallio), nimi sündundan aigan Gustaf Kalliokangas (mugažo suomen kelel; sünd. 10. sulaku 1873, Üliviesk, Suomenman Sur' ruhtinazkund, Venäman imperii — kol. 19. tal'vku 1940, Hel'sinki, Suomenma, om mahapandud Nivalas) oli Suomenman Tazovaldkundan nelländen prezidentan (1. keväz'ku 1937 — 19. tal'vku 1940), sidä kesken Tal'vsodan aigan. Edel radoi Suomenman päministran mugažo (1922−1924, 1925−1926, 1929−1930, 1936−1937), parlamentan ezimehen (1920−1921, 1922, 1924−1925, 1927−1928, 1929, 1930−1936).
Biografii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Küösti oli sündnu fermeran i Ülivieskan ühten ohjandajišpäi kanzha. Openui Oulun suomen liceiš (suom.: Oulun Lyseon Lukio). Vspäi 1895 mez' eli lähižes Ülivieskale Nivalas, hüvä openduz i järedan manpidajan status vediba sihe azjaha, miše Kallio tegeškanzi tarbhaižid velgusid kundan tobmudes. Ühtni norišton serbha i sädi tundmust Santeri Alkio-kirjutajanke, kudamb kändihe hänen päižeks ühtesradnikaks politikas möhemba.
Vl 1906 Agrarine ühtištuz-partii oli sätud (nüg. Suomenman keskuz), i valitihe Kalliod partijan ohjanduzkundha. Vll 1908−1916 mez' oli partijan ezimehen i parlamentan ühtnijan. Pördui teravas valdkundan ohjandushe voziden 1917−1918 rahvahanikoiden sodan jäl'ghe. Hänel tehtud «Lex Kallio»-käskuz man tarhoiden kortomas tuli väghe vl 1922.
Kanz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Küösti Kallio nai vl 1902, Kaisa Kallio oli hänen ak (Katariina «Kaisa» Kallio, neiččel Nivala), fermeran tütär. Kazvatihe kuz' last naimiželos.
Kaisa oli Suomenman Ezmäižen Emändan ičeze mužikan prezidentan strokun aigan.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- 1 2 Anguera J. E. Enciclopedia universal ilustrada europeo-americana — Editorial Espasa, 1905. — Vol. Suplemento 1940-1941. — P. 323–324. — ISBN 8423945871
 |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |