Hel'sinki

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Hel'sinki
Helsinki (suom.)
Helsingfors (roč.)
Lidnanznam
Helsinki.vaakuna.svg
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2015) 625 268 ristitud
Pind 715,49 km²
Hel'sinkiHelsinki (suom.)Helsingfors (roč.)
Pämez' Jussi Pajunen (2 005-)
Telefonkod +358
Aigvö tal'vel UTC+2 
kezal UTC+3


Hel'sinki (suomen kelel: Helsinki, ročin kelel: Helsingfors) om Suomenman pälidn da kaikiš järedamb lidn. Mugažo se om Udenma-agjan administrativine keskuz.

Hel'sinki om Suomenman biznesan, opendusen, kul'turan da tedon keskuz.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ročinman Vasan Gustav-kunigaz pani Hel'sinkin lidnan alusen vodel 1550. Vodel 1809 Suomenma ühtni Venälaižhe imperijha da vodel 1812 tegihe Suomenman Suren ruhtinazkundan pälidnaks. Vodel 1870 lidnad üntenzoittihe raudtel Piterinke. Vodelpäi 1920 se om ripmatoman Suomenman pälidn.

Vodel 1952 Hel'sinki vastsi Kezaližid Olimpižid vändoid.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Hel'sinkin sijaduz om valdkundan suvipolel, Baltijan meren Suomen lahten randal, kall'oikahas tahondas. Vezilanktendad oma lidnan jogil.

Klimat om ven, se om keskmäine meren i kontinentan klimatoišpäi.

Administrativine jagand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vodel 2011 eläjiden lugu oli 588 941 ristitud. Helsinkid lidnoiden-kaimdajidenke (Vantaan, Espoon da Kauniainenan) mülüdas ühtes «Sur' Hel'sinki» pälidnan regionha. Suren Hel'sinkin eläjiden lugu, kudambha mülüb 12 kommunad, om enamb 1,3 millionad ristituid.

Openduzsijad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sures Hel'sinkiš om 8 universitetad da 6 tehnologišt parkad.

Transport[redaktiruida | redaktiruida purde]

Hel'sinki om mugažo jalos znamasine transportsol'm. Siš om rahvahidenkeskeine Hel'sinki-Vantaa-lendimport da penemb Hel'sinki-Mal'min aeroport, sur' raudtestancii i meriport. Allegro-üläpiguzjonused kävudas Piterin da Hel'sinkin keskes. Hel'sinkiš om kundališt transportad: avtobusoid, tramvaid, lidnelektrojonusid. 1982 vodespäi lidnas radab metropoliten. Se om kaikiš pohjoižemb metropolitenan sistem Mal.

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Senatantorgun nägu.

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Evropan pälidnad
Afinad | Amsterdam | Andorr la Vel'j | Baku | Belgrad | Berlin | Bern | Bratislav | Brüssel' | Budapešt | Buharest | Dublin | Hel'sinki | Jerevan | Kijev | Kišinöv | Kopenhagen | Lissabon | London | Lüblän | Lüksemburg-lidn | Madrid | Minsk | Monako-lidn | Moskv | Nikosii | Oslo | Pariž | Podgoric | Prag | Reikjavik | Rig | Rim | San Marino-lidn | Sarajevo | Skopje | Sofii | Stokhol'm | Zagreb | Tallidn | Tbilis | Tiran-lidn | Vaduc | Vallett | Varšav | Vatikan | Ven | Vil'nüs