Hel'sinki

Hel'sinki
Helsinki (suom.)
Helsingfors (roč.)
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Suomenma
Eläjiden lugu (2018-12-31)	650,033 ristitud
Pind	715,48 km²
Pämez'	Jan Vapaavuori; (kezaku 2017—)
Telefonkod	+358
Aigvö	tal'vel UTC+2,; kezal UTC+3

Hel'sinki (suomen kelel: Helsinki [ˈhelsiŋki], ročin kelel: Helsingfors [hɛlsɪŋˈfɔrsː], nimen venäkel'ne Gel'singfors-versii oli oficialižeks vhesai 1926) om Suomenman pälidn da kaikiš järedamb lidn. Mugažo se om Udenma-agjan administrativine keskuz.

Hel'sinki om Suomenman biznesan, opendusen, kul'turan da tedon päkeskuz.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ročinman Vasan Gustav-kunigaz pani Hel'sinkin lidnan alust vodel 1550. Vodel 1809 Suomenma ühtni Venälaižhe imperijha da vodel 1812 tegihe Suomenman Suren ruhtinazkundan pälidnaks. Vodel 1870 lidnad üntenzoittihe raudtel Piterinke. Vodelpäi 1920 se om ripmatoman Suomenman pälidn.

Vodel 1952 Hel'sinki vastsi Kezaližid Olimpižid vändoid.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Hel'sinkin sijaduz om valdkundan suvipolel, Baltijan meren Suomen lahten randal, kall'oikahas tahondas, 17 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Vezilanktendad oma lidnan jogil.

Vl 2018 lidnan ühthine pind oli 715,48 km², sidä kesken kuiv ma — 214,25 km², sokaz ma oti 0,91 nellikkilometrad, meren pind — 500,32 km².

Klimat om ven, se om keskmäine meren i kontinentan klimatoišpäi. Voden keskmäine lämuz om +5,9 C°, heinkun — +17,8 C°, uhokun oleleb −4,7 C°. Paneb sadegid 655 mm vodes, vähemba uhokus-semendkus (32..38 mm kus).

Administrativine jagand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Mülütadas Helsinkid lidnoidenke-kaimdajidenke (Vantaan, Espoon da Kauniainenan) pälidnan «Sur' Hel'sinki»-regionha. Sur' Hel'sinki kogoneb 12 kundaspäi.

Lidnan edeline pämez' oli Jussi Pajunen (2005−2017).

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2011 EÜ:n rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 588 941 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd'. Suren Hel'sinkin eläjiden lugu oli enamb 1,43 millionad ristituid vl 2015 2 982 km² pindal.

Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 79,6%, ročin kel' — 5,7%, toižed keled — 14,7%.

Kaik om 8 universitetad da 6 tehnologišt parkad Sures Hel'sinkiš.

Transport[redaktiruida | redaktiruida purde]

Hel'sinki om mugažo jalos znamasine transportsol'm. Siš om rahvahidenkeskeine Hel'sinki-Vantaa-lendimport da penemb Hel'sinki-Mal'min aeroport, sur' raudtestancii i meriport. Allegro-üläkiruhjonused ajadas Piterin da Hel'sinkin keskes. Hel'sinkiš om kundališt transportad: avtobusoid, tramvaid, lidnelektrojonusid. 1982. vodespäi metropoliten radab lidnas (vspäi 2018 om 2 jonod, 25 stancijad, 35 km raudted), se om kaikiš pohjoižemb metropolitenan sistem Mal.

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Emäganpäivän ortodoksine jumalanpert'
Aleksanterinkatu
Kafedraline lüteranine päjumalanpert'
Suomenlinnan lidnuz
Helsinkin päraudtestancii

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Helsinkin ohjastusen portal (hel.fi). (suomen, ročin, anglijan, saksan, francijan i venäkelel)
Azjaline «Hel'sinki-keskuz»-sait Hel'sinkin, Kotkan da Lahtin polhe (hel'sinki.ru). (ven.) (angl.)

Hel'sinki Vikiaitas

	Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
	Ahvenanma¹ (Mariehamn) \| Kainu (Kajani) \| Kanta Häme (Hämenlidn) \| Keskpohjanma (Kokkol) \| Kesksuomenma (Jüväskülä) \| Kümenlakso (Kouvol) \| Laplandii (Rovanem') \| Pirkanma (Tampereh) \| Pohjanma (Vas) \| Pohjoižkarjal (Jogensu) \| Pohjoižpohjanma (Oulu) \| Pohjoižsavo (Kuopio) \| Päijät Häme (Laht) \| Sadakund (Pori) \| Suvikarjal (Lapenrand) \| Suvipohjanma (Seinjogi) \| Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) \| Suvisavo (Mikoi) \| Udenma (Hel'sinki)
	¹ Avtonomine agj.

	Evropan pälidnad
	Afinad \| Amsterdam \| Andorr la Vel'j \| Baku \| Belgrad \| Berlin \| Bern \| Bratislav \| Brüssel' \| Budapešt \| Buharest \| Dublin \| Hel'sinki \| Jerevan \| Kijev \| Kišinöv \| Kopenhagen \| Lissabon \| London \| Lüblän \| Lüksemburg-lidn \| Madrid \| Minsk \| Monako-lidn \| Moskv \| Nikosii \| Oslo \| Pariž \| Podgoric \| Prag \| Reikjavik \| Rig \| Rim \| San Marino-lidn \| Sarajevo \| Skopje \| Sofii \| Stokhol'm \| Zagreb \| Tallidn \| Tbilis \| Tiran-lidn \| Vaduc \| Vallett \| Varšav \| Vatikan \| Ven \| Vil'nüs