Kiuruvezi

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Kiuruvezi
Kiuruvesi (suom. i roč.)
Lidnanznam
Kiuruvesi.vaakuna.svg
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2020-01-01) 7,987 ristitud
Pind 1,422,90 km²
Kiuruvezi Kiuruvesi (suom. i roč.)
Pämez' Jarmo Muiniekka
(sügüz'ku 2013—)
Telefonkod +358-
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Kiuruvezi (suom. i roč.: Kiuruvesi) om Suomenman lidn valdkundan keskuzpalan suves. Se om Pohjoižsavo-agjan nellänz' lidnankund videspäi eläjiden lugun mödhe.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Municipalitetan aluz om pandud vl 1873. Se sai lidnan statusad vl 1993.

Kiuruvezi šingotase «Ponsse»-mašinoiden pästandal parččomiden täht i bioelektrostancijoiden tehmižel («Wärtsilä-Biopower»). Lehmänlihan (1. sija valdkundas) i maidon järed tegii organižen manradandan alusel. Mugažo «Runni»-maižanduztehnikan pästand i tekstiline edheotand oliba kundas 1980-nzil vozil, no tuliba lophu.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase agjan lodehes, ühtennimižen järven lodehližel randal (suom.: Kiuruvesi-järvi, 14 km², 88 m ü.m.t.). Matkad agjan Kuopio-keskushesai om 100 km suvipäivnouzmha orhal vai 120 km avtol, Hel'sinki-pälidnhasai om 400 km suvhe orhal vai 480 km avtotedme. Toižed lähembaižed lidnad oma Iisalmi 35 km päivnouzmha avtol vai raudtel i Pühäjärvi (Pohjoižpohjanma) 32 km päivlaskmha orhal, 34 km avtotedme vai raudtedme. Kiuruvezin raudtestancii radab «Iisalmi — Üliviesk»-keskustal.

Vl 2020 lidnankundan pind — 1422,90 km², sidä kesken kuivma 1328,14 nellikkilometrad, vezi i sokaz tahond ottas 94,76 km². Lidnankund jagase 33 valičemižtahoks. Kaik 36 küläd alištudas lidnan tobmudele.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1980 eläjiden lugu oli 12 030 ristitud (kaikiš suremb ristitišt vspäi 1980), vl 2010 — 9 157 ristitud. Ristituiden pol' eläb lidnankundan keskuzpalas.

Vn 2016 andmusiden mödhe, suomen kel' oli mamankeleks 98,9% täht lidnalaižišpäi, toižed keled — 1,1%.

Erkki Strömmer radoi edeližen lidnanpämehen vn 2013 sügüz'kuhusai.

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]