Mine sisu juurde

Parkano

Vikipedii-späi
Parkano
Lidnanznam
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 6,098 ristitud
Pind 909,57 km²
Parkano
Pämez' Aki Viitasaari
(2022—)
Telefonkod +358-
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Parkano (mugažo suomen i ročin kelil) om Suomenman lidn da lidnankund valdkundan suvipäivlaskmas. Se om Pirkanma-agjan kaikiš penemb lidnankund kaks'toštkümnespäi eläjiden lugun mödhe.

Municipalitetan aluz om pandud vl 1867. «PoriHaapamäki»-raudtekeskust läbiti sidä i radaškanzi vl 1938. «TamperehSeinjogi»-raudtekeskust om saudud vl 1971, sen jäl'ghe Parkano tegihe raudtesol'meks. Kätihe kundad lidnanvuiččeks (suom.: kauppala) vl 1972. Parkano sai lidnan statusad (kaupunki) vl 1977.

Parkano šingotase metallan eksportan kompanijoil («Kopar Oy», «FennoSteel Oy»), mecan ümbriradmižel («Aureskosken Jalostetehdas Oy Tammisto Yhtiöt»), elektromontažan «Sähkösuomilammi Oy»-edheotandal.

Geografijan andmused

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Lidn sijadase agjan lodehes, om ümbärtud penil järvil. Znamasine Parkanonjärv zavodiše lidnan suves (suom.: Parkanonjärvi 4,7 km² pindanke, 90 m ü.m.t.).

Matkad agjan Tampereh-keskushesai om 69 km suvipäivnouzmha orhal, 86 km avtotel vai raudtel, Hel'sinki-pälidnhasai — 229 km suvipäivnouzmha orhal, 266 km avtotedme vai raudtedme. Toižed lähembaižed lidnad (avtol) oma Kankaanpää (Sadakund) 45 km suvipäivlaskmha i Ikaalinen 36 km suvhe.

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan pind om 909,57 km², sidä kesken kuivma — 853,19 km², vezi i sokaz tahond ottas 56,38 nellikkilometrad.

Kaik ühesa nimitadud da nomeruidud rajonad i 17 küläd mülüdas municipalitetha. Parkanon municipaline suim kogoneb 31 ezitajaspäi.

Edeližed lidnan pämehed oma Jari Heiniluoma (viluku 2013 — 2022), Jarkko Malmberg (radoi vll 2006−2012).

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 8 779 ristitud (kaikiš suremb ristitišt vspäi 1980), vl 2000 — 7 807 ristitud, vl 2010 — 6 978 ristitud, vl 2020 — 6 400 ristitud. Kaks' ristitud koumespäi elädas lidnankundan keskuzpalas.

Kodikelen mödhe (2016): suomen kel' — 98,0 %, ročin kel' — 0,1 %, toižed keled — 1,9 %.