Oulainen

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Oulainen (veps. i suom.)
Oulainen / Oulais (roč.)
Lidnanznam
Oulainen.vaakuna.svg
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2020-01-01) 7,268 ristitud
Pind 597,54 km²
Oulainen (veps. i suom.) Oulainen / Oulais (roč.)
Pämez' Hannu Kaartinen
(kül'mku 2017—)
Telefonkod +358-
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Oulainen (mugažo suomen kelel, roč.: Oulainen / Oulais) om lidn da lidnankund Suomenman keskuzpalan päivlaskmas. Mülüb Pohjoižpohjanma-agjha, sen kahesanz' lidn üks'toštkümnespäi eläjiden lugun mödhe.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Municipalitetan aluz om pandud vl 1865. Oulainen-raudtestancii radab jogen oiktal randal vspäi 1886. Kätihe žilod lidnanvuiččeks (suom.: kauppala) vl 1967, anttihe lidnan statusad (kaupunki) vl 1977.

Oulainen šingotase radkengiden fabrikal («Sievin Jalkine», vspäi 1951), raudan metallurgijan ročin SSAB-kompanijan tegimel, kahtel sauvondkompanijal («Lehto Group» i «Rakennusliike Sorvoja Oy»), mecpilindan tegimel («Junnikkala Oy»). Oulun sättutoitud tedoiden universitet i Taukokangas-reabilitaciikeskuz oma järedad radonandajad mugažo. Jogavoččed aigtegod oma Veteranoiden mašinoiden rahvahaline jarmank (suom. Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät) i Oulainenan muziknedalid (Oulaisten Musiikkiviikot).

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase agjan suvipäivlaskmas, Pühäjogen molembil randoil (suom.: Pyhäjoki 166 km pitte, lankteb Botnižhe lahthe). Matkad agjan Oulu-keskushesai om 89 km pohjoižhe-pohjoižpäivnouzmha orhal, 101 km avtol vai raudtel, Hel'sinki-pälidnhasai — 456 km suvhe orhal, 535 km avtotedme vai raudtel. Lähembaižed lidnad (avtoteidme) oma Haapavezi 35 km päivnouzmha-suvipäivnouzmha, Üliviesk 35 km suvipäivlaskmha, Kalajogi 46 km päivlaskmha, Raahe 66 km pohjoižhe. Raudtestancii om saudud «Üliviesk — Oulu»-keskustal.

Vl 2020 lidnankundan pind — 597,54 nellikkilometrad, sidä kesken kuiv ma 587,82 km², vezi i sokaz tahond ottas 9,72 km².

Kaik kuz' küläd alištudas lidnan tobmudele keskuzrajoniden ližaks: Kilpua, Lehtopää, Matkaniv (suom.: Matkaniva), Petäjäskoski, Piipsjärvi, Honkarand (Honkaranta).

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1980 eläjiden lugu oli 7 885 ristitud, vl 2010 — 7 889 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli 8 444 eläjad vl 1995. Koume eläjad nelläspäi elädas lidnankundan keskuses.

Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 98,8%, ročin kel' — 0,2%, toižed keled — 1,0%.

Esa Sippola radoi edeližen lidnanpämehen (2004−2017).

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]