Reikjavik

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Reikjavik
Reykjavík
 Lidnanznam
Reykjavik Coat of Arms.svg
 Flag
Flag of Reykjavik, Iceland.svg
Valdkund Islandii
Eläjiden lugu (2015) 121 841 ristitud
Pind 274,5 km²
ReikjavikReykjavík
Pämez' Dagur Egertsson (2 014-)
Telefonkod +354
Aigvö UTC+0


Reikjavik (isl.: Reykjavík [ˈreiːcaˌviːk] «savesine merikar», Reykjavíkurborg, edel 1800 vot oli Reykjarvík) om Islandijan pälidn da kaikiš suremb lidn. Se om kaikiš pohjoižemb valdkundan pälidn mail'mas.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 874 ezmäine tulii sarehe elämhä, Ingol'f Arnarson, sauvoi ferm pol'sarel, kus nügüd' Reikjavik om olmas. Nimitihe sijad purun (ei ole saven, isl. reykur «savi») heitandoiden tagut huliš purtkišpäi. Vn 1262 jäl'ghe Reikjavik tegihe andan da valdkundmaksoiden keradandan keskuseks Norvegijan täht, mugažo torguindan keskuseks. Vspäi 1395 Islandii tegihe Danijan palaks, i eländpunktan znamoičend lujeni.

Eländpunkt sai lidnan statusad vl 1786 elokun 18. päiväl. Vspäi 1845 rippujan territorijan i vspäi 1944 valdkundan parlament da ohjastuz sijadase Reikjavikas. Toižen mail'man sodan aigan lidn tegihe znamasižeks keskuseks amerikaižiden da britanižiden merisodalaivoiden täht.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Pälidn sijadase Islandii-saren suvipäivlaskmas, Seltjarnarnes-pol'sarel. Pen' Ellid-jogi läbitab lidnad. Lidnan pind — 274,5 km2.

Klimat om subarktine meren. Heinkun kesklämuz +10,6 C°, tal'vkun, vilukun, uhokun da keväz'kun — -0,5..+0,6 C°. Voden keskmäine lämuz om +4,3 C°. Merikar om jädumatoi vodes ümbri lämän Gol'fstrim-merijoksmusen taguiči. Paneb sadegid 799 mm vodes, tazomäras kuidme, enamba tal'vel (70-80 mm kus).

Reikjavik alajagase 10 ümbrikho, Mitborg (isl. Miðborg «lidnan keskuz») om istorine keskuz lidnan lodehes.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Eläjiden lugu om 121 841 ristitud (2015). Reikjavik sädab aglomeracijad 200-tuhaiženke ristitištonke da 5 kaimdailidnanke, Islandijan koume ristitud videspäi elädas siš. Kaimdailidnad levigatas suvhe da päivnouzmha.

Transport[redaktiruida | redaktiruida purde]

Avtobusad oma kundaližeks transportaks lidnas da sen ezilidnoiš, «Strætó bs»-kompanii ohjandab niil. Kundaližid raudteid ei ole penen ristitišton lugun tagut. Om äi personaližid avtoid da avtoteid.

Rahvahidenkeskeine soda- da civiline Keblavik-lendimport (KEF) sijadase 50 km suvipäivlaskmha Reikjavikaspäi i 3 km päivlaskmha Keblavik-lidnaspäi, sišpäi tehtas reisid Evropadme da Pohjoižamerikha. Kiruhte ühtenzoitab lidnad lendimportanke. Tatanmaine civiline Reikjavikan lendimport (RKV) sijadase 3 km suvhe lidnan keskusespäi, sišpäi tehtas reisid Islandijadme, Grenlandha da Fareran Sarihe, mugažo se om transatlantine jügulendimport da varalendimport Keblavikan täht.

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Evropan pälidnad
Afinad | Amsterdam | Andorr la Vel'j | Baku | Belgrad | Berlin | Bern | Bratislav | Brüssel' | Budapešt | Buharest | Dublin | Hel'sinki | Jerevan | Kijev | Kišinöv | Kopenhagen | Lissabon | London | Lüblän | Lüksemburg-lidn | Madrid | Minsk | Monako-lidn | Moskv | Nikosii | Oslo | Pariž | Podgoric | Prag | Reikjavik | Rig | Rim | San Marino-lidn | Sarajevo | Skopje | Sofii | Stokhol'm | Zagreb | Tallidn | Tbilis | Tiran-lidn | Vaduc | Vallett | Varšav | Vatikan | Ven | Vil'nüs