Tallidn

Tallidn (Tallinn, Tallin)
Tallinn (est.)
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Estinma
Eläjiden lugu (2022)	445,002 ristitud
Pind	159,2 km²
Pämez'	Mihail Kilvart; (sulaku 2019—,; Mihhail Kõlvart)
Telefonkod	+372−6-xxx-xxx
Aigvö	tal'vel UTC+2,; kezal UTC+3

Tallidn vai Tallinn, Tallin (est.: Tallinn [ˈtɑlʲˑinˑ]) om Estinman pälidn, kaikiš suremb lidn da kaikiš järedamb municipaline ühtnik. Kaikutte koumanz' Estinman eläi om registriruidud pälidnas. Municipaline Tallidn-ühtnik mülüb Harju-makundha da om sen administrativižeks keskuseks.

Lidn om Estinman biznesan, opendusen, kul'turan da tedon keskuz.

Istorii[vajehtada | vajehtada lähte]

Vl 1154 lidn mainitase ezmäižen kerdan arabižen geografijan Al' Idrisi-tedomehen tedotöiš kuti pen' Kolivan'-lidnuz.

Vozil 1219−1227 i 1238−1346 eländpunkt oli alištunu Danijale.

Geografižed andmused[vajehtada | vajehtada lähte]

Lidn sijadase Estinman lodehes, Suomen lahten suvirandal. Meren randanpird om 46 km pitte. Lidnan keskuzpalan korktuz om 12 m ü.m.t., kaikiš korktemb lidnan čokkoim sijadase suvipäivlaskmaižes Nimme-rajonas (64 m ü.m.t.).

Kaikiš suremb järv om Ülemiste-järv (9,6 km²) lidnan suves. Toine järv om Harku (1,6 km²). Znamasine jogi om Pirit, se läbitab lidnan päivnouzmpol't. Kaik järved da joged mülüdas Baltijan meren basseinha.

Klimat om ven meren i kontinentaližen röunal. Voden keskmäine lämuz om +6,3 C°, kezakun-elokun +14,5..+17,6 C°, tal'vkun-keväz'kun −0,6..−3,6 C°. Ekstremumad oma −32,2 C° i +34,3 C°. Kezaaigan minimum om 0 C° (kezakus), tal'vaigan maksimum om +11,6 C°. Paneb sadegid 680 mm vodes, enamba heinkus-elokus (78..84 mm kus) i redukus (74 mm), vähemba sulakus-semendkus (34..39 mm kus). Meriportan vezi jädub harvoin.

Administrativine jagand[vajehtada | vajehtada lähte]

Vn 1993 keväz'kun 4. päiväspäi Tallidn jagase kahesaks lidnanpalaks (est. üks'lugu linnaosa):

1) Haabersti (mugažo estin kelel)
2) Kesklidn (est.: Kesklinn)
3) Kristiine
4) Lasnamäe
5) Mustamäe
6) Nimme (est. Nõmme, vhesai 1940 oli eriližeks lidnaks)
7) Pirit (est. Pirita)
8) Pohjoine Tallidn (est. Põhja-Tallinn)

Tobmuz[vajehtada | vajehtada lähte]

Käskusenandai tobmuz om Lidnan Suim (est.: Tallinna Linnavolikogu) 79 ühtnijanke. Kaik täuz'igäižed lidnan eläjad (18-voččed da sen vanhemba) valitas heid nelläks vodeks. Järgvaličendad sihe oliba vn 2013 redukun 20. päiväl. Kalev Kallo radab sen ezimehen vn 2015 sulakun 30. päiväspäi. Lidnan Suim valičeb lidnan pämest — ohjastusen pämest nelläks vodeks.

Lidnan ohjastusen (est.: Tallinna linnavalitsus) pämez' om lidnan pämez'-ki. Hän pidab vastust Lidnan Suiman ühtnijoiden edes. Vn 2015 sügüz'kun 30. päiväspäi Taavi Aas radoi lidnan pämehen velgusentäutajaks.

Eläjad[vajehtada | vajehtada lähte]

Vl 1913 Tallidnan ristitišt oli 116 012 eläjad. Vn 2011 Estinman rahvahanlugemižen mödhe lidnan kaikenaigaižiden eläjiden lugu oli 393 222 ristitud. Kaik 423 420 ristitud elihe lidnas vn 2016 augotišes^[1]. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 478 974 eläjad vl 1989.

Rahvahad (enamba 0,4 % vl 2011): estilaižed — 55,3 %, venälaižed — 36,8 %, ukrainalaižed — 2,9 %, vaugedvenälaižed — 1,6 %, suomalaižed — 0,5 %, evrejalaižed — 0,4 %, toižed rahvahad — 2,5 %.

Kelenmahtused (mamankel' i toine kel', 2000): venäkel' — 83,3 %, estin kel' — 74,2 %, anglijan kel' — 34,8 %, suomen kel' — 18,9 %, saksan kel' — 10,7 %.

Ižanduz[vajehtada | vajehtada lähte]

Tallidnan ižandusen päsarakod oma bankad da valdkundaline administrativine holituz, laivansauvomine, meritransport, varapalad avtoiden täht (kaičendvöd), omblendtegimišt, turizm.

Transport[vajehtada | vajehtada lähte]

Estinman kaikiš järedamb jüguport da port passažoroiden täht sijadase Tallidnas. Ehtatimed ujudas Hel'sinkihesai (80 km pohjoižhe), mugažo Piterihe, Stokhol'mha da Rostokha.

Avtobusad, tramvaid da elektrojonused oma kundaližeks transportaks Tallidnan südäimes.

Rahvahidenkeskeine civiline Tallidn-lendimport Meri Lennartan nimed^[2] (TLL / EETN, 3,2 mln passažiroid vl 2019) sijadase nelläs kilometras suvipäivnouzmha lidnan keskusespäi, Ülemiste-järven pohjoižpäivnouzmaižel randpolel. Sišpäi tehtas reisid Evropan surihe lidnoihe da Estinmadme.

Mel'heižtahod[vajehtada | vajehtada lähte]

Lidnan ratušan torg (2007)
Tallidnan telečuhunduz (2017)
Tallidnan botanine puišt (2009)
Tallidnan tehnine universitet (2006)
Tallidnan azjaline keskuz vl 2015

Homaičendad[vajehtada | vajehtada lähte]

↑ Kaikenaigaižiden eläjiden lugu. Vl 2016 kezakun 1. päiväl registriruidud eläjiden lugun arv om 440 950 ristitud.
↑ Rahvahidenkeskeižen Tallidn-lendimportan sait (tallinn-airport.ee).(est.) (angl.) (ven.)

Irdkosketused[vajehtada | vajehtada lähte]

Tallidnan ohjastusen oficialine portal (tallinn.ee). (est.) (ven.) (angl.)

Tallidn Vikiaitas

	Evropan pälidnad
	Afinad \| Amsterdam \| Andorr la Vel'j \| Baku \| Belgrad \| Berlin \| Bern \| Bratislav \| Brüssel' \| Budapešt \| Buharest \| Dublin \| Hel'sinki \| Jerevan \| Kijev \| Kišinöv \| Kopenhagen \| Lissabon \| London \| Lüblän \| Lüksemburg-lidn \| Madrid \| Minsk \| Monako-lidn \| Moskv \| Nikosii \| Oslo \| Pariž \| Podgoric \| Prag \| Reikjavik \| Rig \| Rim \| San Marino-lidn \| Sarajevo \| Skopje \| Sofii \| Stokhol'm \| Zagreb \| Tallidn \| Tbilis \| Tiran-lidn \| Vaduc \| Vallett \| Varšav \| Vatikan \| Ven \| Vil'nüs

[1] Kaikenaigaižiden eläjiden lugu. Vl 2016 kezakun 1. päiväl registriruidud eläjiden lugun arv om 440 950 ristitud.

[2] Rahvahidenkeskeižen Tallidn-lendimportan sait (tallinn-airport.ee).(est.) (angl.) (ven.)

[1]

[2]