Andorr la Vel'j

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Andorr la Vel'j
Andorra la Vella
 Lidnanznam
Escut d'Andorra la Vella.svg
 Flag
Flag of Andorra la Vella.svg
Valdkund Andorr
Eläjiden lugu (2015) 22 886 ristitud
Pind 30 km²
Andorr la Vel'j Andorra la Vella
Telefonkod +376
Aigvö tal'vel UTC+1 
kezal UTC+2


Andorr la Vel'j (kat.: Andorra la Vella — «vanh Andorr», isp.: Andorra la Vieja, franc.: Andorre-la-Vieille) om Andorran pälidn, üks'jäine lidn da kaikiš suremb eländpunkt. Se om valdkundan üks' seičemes tulendaspäi.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidnan aluz om pandud 9. voz'sadan augotišel. Toštelmasen mödhe, Sur' Karl tegihe sen alusenpanijaks. Lidn om olmas Andorr-ruhtinazkundan pälidnaks valdkundan alusenpanendan aigaspäi vl 1278.

Vahvištadud Konstitucijan mödhe, vspäi 1993 ruhtinazkundan tobmuden koumen sarakon päd sijadase lidnas: parlament, ohjastuz i käskuzkund. Vaiše kaikutte kudenz' eläi om rahvahanikan oiktusidenke valdkundas.

Vozil 2015−2018 Marija Roza Ferrer Obiols radoi lidnan pämehen.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Tulend röunatab Ispanijanke päivlaskmas da Andorran koumenke tulendanke toižiš poliš.

Lidn sijadase tulendan keskuses, Valira-del'-Orjen i Valira-del'-Nord jogiden ühthejoksmusen jäl'ghe. 44-kilometrine Valir-jogi (kat.: La Valira) jokseb sišpäi, sen bassein otab läz kaik territorijad valdkundas. Andorr la Vel'j seižub 1079 m korktusel valdmeren pindan päl Pirenejan pautkinno, se om Evropan kaikiš korktemb pälidn.

Klimat om kontinentaline. Heinkun da elokun lämuz om +18 C°, vilukun +2 C°. Voden keskmäine lämuz om +9,8 C°. Paneb sadegid 812 mm vodes, niid om penemba uhokus-keväz'kus (38..40 mm kus), enamba semendkus (90 mm). Tal'vel voib panda halad da lunt.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Andorr la Vel'j-tulend mülütab 2 eländpunktad: Andorr la Vel'j-pälidnan ližaks, koumetuhaine Santa-Kolom-külä mülüb tulendha. Valdkundan kaikutte nellänz' ristit eläb tulendas. Lähiženke Eskal'des Engordan'-eländpunktanke ühtes pälidn sädab aglomeracijad, ruhtinazkundan pol' eläb siš.

Rahvahad Andorran rahvahanlugemižen mödhe vl 2007: Ispanijan rahvahad — 43%, andorralaižed — 33%, portugalijalaižed — 11%, francijalaižed — 7%, toižed rahvahad — 6%.

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn om ruhtinazkundan kommertine keskuz. Äjad bankoiden palakundad sijadasoiš täs valdkundmaksoiden vällendusiden da lujan konfidencialižusen tagut.

Kaikiš znamasižed sarakod oma turizm, torguind da tošteksport. Kaikuččes vodes 9 mln turistad tuldas valdkundha, i äjad heišpäi tuldas valdkundan pälidnha ostmaha odvembid tavaroid. Sijaližed pened edheotandad mülüdas mebläntehmižhe, sömtegimištho, mugažo villan i mecan ümbriradmine oma olmas.

Andorr la Vel'j om sidodud valdkundan toižidenke eländpunktoidenke kundaližil avtobusmaršrutoil. Ühtenzoitai Ispanijad Francijanke avtote läbitab lidnad. Voib sadas avtobusoil Tuluzan i Barselonan lendimportoihesai koumes časus. Vspäi 2016 voib sadas Andorr - Seo-de-Uržel'-lendimporthasai-ki (LEU, vspäi 2015 om rados) Ispanijan territorijas 20 km suvhe lidnaspäi. Lendimportaspäi tehtas reisid Ispanijan, Francijan da Portugalijan lidnoihe.

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Evropan pälidnad
Afinad | Amsterdam | Andorr la Vel'j | Baku | Belgrad | Berlin | Bern | Bratislav | Brüssel' | Budapešt | Buharest | Dublin | Hel'sinki | Jerevan | Kijev | Kišinöv | Kopenhagen | Lissabon | London | Lüblän | Lüksemburg-lidn | Madrid | Minsk | Monako-lidn | Moskv | Nikosii | Oslo | Pariž | Podgoric | Prag | Reikjavik | Rig | Rim | San Marino-lidn | Sarajevo | Skopje | Sofii | Stokhol'm | Zagreb | Tallidn | Tbilis | Tiran-lidn | Vaduc | Vallett | Varšav | Vatikan | Ven | Vil'nüs