Suomenma

Suomenman Tazovaldkund
Suomen tasavalta (suom.)
Republiken Finland (roč.)
Flag;	Valdkundznam;
Pälidn	Hel'sinki
Eläjiden lugu (2018)	5,537,364 ristitud
Pind	338,145 km²
Kel'	suomen, ročin
Valdkundan pämez'	Sauli Niinistö; (1 keväz'ku 2012—)
Päministr	Sanna Marin; (10 tal'vku 2019—)
Religii	hristanuskond, ateizm
Valüt	evro (€) (EUR)
Internet-domen	.fi,; .ax (Ahvenanmal)
Telefonkod	+358
Aigvö	tal'vel UTC+2,; kezal UTC+3

Suomenma, täuz' oficialine nimi — Suomenman Tazovaldkund (suom.: Suomi, Suomen tasavalta, roč.: Finland, Republiken Finland), om valdkund Pohjoiževropas. Suomenman pälidn da kaikiš suremb lidn om Hel'sinki.

Vspäi 1995 om EÜ:n ühtnijan, mülüb evron zonha sen alusenpanendaspäi vl 1999. Suomenma om neitraline valdkund.

Istorii

Vn 1917 6. päiväl tal'vkud Suomenma tedištoiti ičeze ripmatomudes Venämaspäi. Imperijan čihodamine vei Rahvahanikoiden sodale Suomenmas vl 1918 (27. viluku — 16. semendku). Koumanden nevondkundaliž-suomalaižen sodan jäl'ghe (30. kül'mku 1939 — 13. keväz'ku 1940) Suomenma kadoti territorijan palad, no kaiči ripmatomut.

Valdkundan ezmäine Konstitucii oli olmas vspäi 1919, vajehtihe sidä äi kerdoid. Nügüdläine kahtenz' lugul Konstitucii^[5] om vahvištadud vl 1999, se om väges voziden 2007, 2011 i 2018 vajehtusidenke.

Geografijan andmused

Suomenma om mavaldkundröunoiš Norvegijanke pohjoižes (röunan piduz — 709 km), Venämanke päivnouzmas (1309 km) da Ročinmanke päivlaskmas (545 km). Ühthine röunoiden piduz madme — 2563 km. Om meriröunpirdoid Estinmanke.

Suomenman suvižed da päivlaskmaižed randad lainištab Atlantižen valdmeren Baltijan meri, sen Suomen i Botnine lahted, randanpird — 1250 km koverikahuden lugemata, täuzin läz 40 000 km (sarita). Kaik om 81 tuhad sart läz mererandad enamba 100 m² surudel.

Pind: kaik — 338 145 km², saum vezid — 34 330 km² (10,2%). Kaikiš korktemb čokkoim sijadase Haltitunturi (Haltiatunturi, Haltia, Halti)-mägen pautkel (1328 m).

Londuseližed varad — mec, metallad (raudkivend, vas'k, cink, hrom, nikel', hahktin, kuld, hobed).

Politine sistem

Suomenman parlamentan (*Eduskunta:n*, *Riksdagen:an*) pert' Hel'sinkiš.

Suomenma om unitarine prezidentiž-parlamentine tazovaldkund ühtenke palahiženke avtonomijanke (Ahvenanma). Suomenman konstitucijan mödhe, käskusenandai tobmuz om prezidentan da parlamentan käziš, i radonoigendai tobmuz om prezidental da Valdkundaližel Nevondkundal (suom.: Valtioneuvosto, roč.: Sratsrådet).

Kaik rahvaz valičeb prezidentad (suom.: Suomen tasavallan presidentti, roč.: Republiken Finlands president) kudeks vodeks, voib valitas kahtendeks strokuks jäl'geten. Prezident om armijan päkäsknik. Suomen parlament ezitoitab päministrad (suom.: Pääministeri, roč.: Statsminister) prezidentale, i prezident formaližikš paneb päministrad radsijha, mugažo Valdkundaližen Nevondkundan ühtnijoid-ki (ministrid) päministran rekomendacijan mödhe. Ministriden lugu ei voi olda enamba 18.

Parlament (suom.: Eduskunta, roč.: Riksdagen) om üks'kodine, siš om 200 deputatad. Kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks.

Parlamentan ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2019 14. päiväl sulakud. Valitihe prezidentad vn 2018 28. päiväl vilukud, nügüdläine prezident sai vägestust ezmäižes turas (62,7%) da radab kahtenden strokun.

Kaikiš ülemb käskuzkundaline instancii om Suomenman Ülembaine käskuzkund (suom.: Korkein oikeus, roč.: Högsta domstolen).

Valdkundan pämehed

Suomenman prezidentiden nimikirjutez:

Kaarlo Juho Stol'berg (1919−1925)
Lauri Kristian Relander (1925−1931)
Svinhufvud Per Evind (1931−1937)
Küösti Kallio (1937−1940)
Risto Rüti (1940−1944)
Karl Gustaf Emil' Mannerhaim (1944−1946)
Juho Kusti Paasikivi (1946−1956)
Urho Kekkonen (1956−1982)
Mauno Koivisto (1982−1994)
Martti Ahtisaari (1994−2000)
Tarja Halonen (2000−2012)
Sauli Niinistö (2012—)

Administrativiž-territorialine jagand

Kacu kirjutuz: Suomenman administrativiž-territorialine jagand.

Suomenma jagase 19 agjaks (regionaks) (suom.: maakunta / roč.: landskap), ned — kundoikš (suom.: kunta / roč.: kommun, oli niid 336 vl 2011) da lidnoikš (suom.: kaupunki / roč.: stad).

Agjad
Agj	Pälidn	Eläjiden lugu (2012)
Udenma	Hel'sinki	1 550 362
Pirkanma	Tampereh	491 743
Suvipäivlaskmaine Suomenma	Turku	467 245
Pohjoižpohjanma	Oulu	397 964
Kesksuomenma	Jüväskülä	274 409
Pohjoižsavo	Kuopio	248 143
Sadakund	Pori	226 537
Päijät Häme	Laht	202 204
Suvipohjanma	Seinjogi	193 735
Laplandii	Rovanem'	183 318
Kümenlakso	Kouvol	181 775
Pohjanma	Vas	179 140
Kanta Häme	Hämenlidn	175 253
Pohjoižkarjal	Jogensu	165 869
Suvisavo	Mikoi	153 715
Suvikarjal	Lapenrand	133 249
Kainu	Kajani	81 232
Keskpohjanma	Kokkol	68 504
Ahvenanma	Mariehamn	34 014

Eläjad

Suomenmas elädas suomalaižed. Vn 2011 EÜ:n rahvahanlugemižen mödhe valdkundan eläjiden lugu oli 5,375,300 ristitud, vl 2017 — 5,509,717 ristitud^[6]. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd', vspäi 2016 se ližadub immigracijan tagut tobjimalaz.

Mamankelen mödhe (vl 2017): suomen kel' — 87,9%, ročin kel' — 5,2%, venäkel' — 1,4%, toižed keled — 5,5%.

Uskondan mödhe (2017): lüteranižen jumalankodikundan uskojad — 70,9%, ateistad — 26,3%, ortodoksižed hristanuskojad — 1,1%, toižed uskojad — 1,7%.

Seičeme suomalašt kümnespäi elädas lidnas vai sen ümbrištos (vl 2013). Toižed järedad lidnad (enamba 100 tuh. ristituid vl 2015, surembaspäi penembha): Espoo (pälidnan region), Tampereh, Vantaa (pälidnan region), Oulu, Turku, Jüväskülä, Kuopio, Laht. Kaik om 107 lidnad valdkundas (2013).

Rahvahanižanduz

Ižandusen päsarakod oma mašiništonsauvomine (elektrotehnine — Nokia), cellüloz-bumagaine (Stora Enso, UPM), kivivoihimine i mechimine, sömtegimišt, energetine (Fortum), turizm.

Vl 2009 Suomenman päeksport oli likutimed da mašiništ (11%), bumag (kirjutamha da painmaha, 10%), TV- da radiooigendimed (6%), pu (material) (läz 6%); toine eksport — elektropalad (3%), laivad da venehed (3%), teraz (3%), cink, nikel', avtod, zelläd da medicinižed instrumentad.

Homaičendad

↑ Suomenman ristitišton endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
↑ Suomenman pind // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
↑ Edel 2002 vot — suomenman mark.
↑ Mugažo .eu kuti EÜ:n ühtnii.
↑ Suomenman Konstitucijan tekst constituteproject.org-saital. (angl.)
↑ Statistics Finland — Preliminary population statistics (Ristitišton lugumär vn 2017 elokun lopus). — Stat.fi. (angl.)

Irdkosketused

Tobmuz

Suomenman valdkundaližen e-holitusen sait (suomi.fi). (suom.) (roč.) (angl.)
Suomen Tazovaldkundan ohjastusen oficialine sait (valtioneuvosto.fi). (suom.) (roč.) (angl.)
Suomen Tazovaldkundan prezidentan sait (president.fi). (suom.) (roč.) (angl.)
Suomen Tazovaldkundan parlamentan sait (eduskunta.fi). (suom.) (roč.) (angl.) (fr.)

Ühthine informacii valdkundas

Suomenman Statistikan valdkundaline radnikoičend (stat.fi). (suom.) (roč.) (angl.)
This is Finland (Se om Suomenma), Suomenman röunantagaižiden azjoiden ministrusen informacine sait (finland.fi). (angl.) (kit.) (saks.) (isp.) (fr.) (port.) (ven.) (arab.)

Suomenma Vikiaitas

	Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
	Ahvenanma¹ (Mariehamn) \| Kainu (Kajani) \| Kanta Häme (Hämenlidn) \| Keskpohjanma (Kokkol) \| Kesksuomenma (Jüväskülä) \| Kümenlakso (Kouvol) \| Laplandii (Rovanem') \| Pirkanma (Tampereh) \| Pohjanma (Vas) \| Pohjoižkarjal (Jogensu) \| Pohjoižpohjanma (Oulu) \| Pohjoižsavo (Kuopio) \| Päijät Häme (Laht) \| Sadakund (Pori) \| Suvikarjal (Lapenrand) \| Suvipohjanma (Seinjogi) \| Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) \| Suvisavo (Mikoi) \| Udenma (Hel'sinki)
	¹ Avtonomine agj.

	Evropan valdkundad
	Evropan valdkundad Alamad \| Albanii \| Andorr \| Armenii¹ \| Azerbaidžan¹ \| Avstrii \| Bel'gii \| Bolgarii \| Bosnii da Gercegovin \| Čehanma \| Danii \| Estinma \| Francii \| Grekanma \| Gruzii¹ \| Horvatii \| Irlandii \| Islandii \| Ispanii \| Italii \| Kazahstan¹ \| Kipr¹ \| Latvii \| Lihtenštein \| Litvanma \| Lüksemburg \| Mad'jaranma \| Mal't \| Moldov \| Monako \| Mustmägi \| Norvegii \| Pohjoižmakedonii \| Pol'šanma \| Portugalii \| Ročinma \| Romanii \| San Marino \| Saksanma \| Serbii \| Slovakii \| Slovenii \| Suomenma \| Sur' Britanii \| Šveicarii \| Turkanma¹ \| Ukrain \| Vatikan \| Vaugedvenäma \| Venäma¹
	¹ Om Azijas mugažo.

[1] Suomenman ristitišton endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)

[2] Suomenman pind // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)

[3] Edel 2002 vot — suomenman mark.

[4] Mugažo .eu kuti EÜ:n ühtnii.

[5] Suomenman Konstitucijan tekst constituteproject.org-saital. (angl.)

[6] Statistics Finland — Preliminary population statistics (Ristitišton lugumär vn 2017 elokun lopus). — Stat.fi. (angl.)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]