Mine sisu juurde

Koivunvuiččed

Vikipedii-späi
Koivunvuiččed
Koivunvuiččed
Raudkoiv (Bétula péndula)
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Bukpuänikoižed (Fagales)
Sugukund: Koivunvuiččed
Latinankel'ne nimi
Betulaceae Gray (1821)
Areal
Image
Koivunvuiččiden leviganduz


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 19465
NCBI 3514

Koivunvuiččed (latin.: Betulaceae) om puiden i penzhiden sugukund Bukpuänikoižed-kundaspäi.

Augotižlibund[vajehta | vajehtada tekst]

Koivunvuiččed libuiba melpordon lopus (läz 70 mln vozid tagaz) nügüdläižen Kitain territorijan keskuzpalas. Sil aigal Keskmeren klimatan toižend oli siš amuižen Tetis-meren lähembusen tagut. Tähäsai sugukundan kaik kuz' heimod i niiden 52 erikod oma londuseližed sen rajonan täht, äjad oma endemižed. Lugetas, miše kaik kuz' heimod saiba ičeze todesižid pirdoid täuzin oligocenan aigan. Löutihe kaikiden heimoiden organižid kaivatusid päiči ostriopsisas, datiruihe niid 20 mln vozid vai sen amuižemb.

Leviganduz[vajehta | vajehtada tekst]

Heimon kazmused oma levitadud Pohjoižes mapoliškos päpaloin (Evrazii i Pohjoižamerik), sen venos i subarktižes vöiš. Erased erikod kazdas Suvižes mapoliškos (Suviamerik i sen Andad).

Klassifikacii[vajehta | vajehtada tekst]

Kaik om 234 eläbad erikod kudes heimos:

  • Betuloideae-alasugukund
    • AlnusLep; erasti Dušekii-heim (Duschekia) erigoičese sispäi
    • BetulaKoiv (läz sadad erikod)
  • Coryloideae-alasugukund

Niiden ližaks om löutud kaivatusikš erikoid neniš kadonuziš heimoiš:

  • Asterocarpinus
  • Coryloides (üks' erik)
  • Cranea
  • Kardiasperma (üks' erik)
  • Palaeocarpinus

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]


Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.