Meri

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Pühänem' om Vauktan da Barencan meriden randasižeks röunaks (nägu majakaspäi).

Meri om valdmeren pala solakahan veden surenke lugumäranke. Ühtenzoitase valdmerenke sal'mil, erištub sišpäi kuivmal da madalal pohjal. Kaikutte meri om ičeze ekosistemanke. Om südäimerid da avoinuzid merid.

Kaik om 63 mert Mas. Kaikiš surembad oma Sargassanmeri läz 6 mln km² pindanke da Filippinoiden meri (5726 tuh. km²). Kaspii, Aral, vezivaradimed da levedad joged nimitadas merikš värin i tobjimalaz oficialitomašti, sikš miše ned oma vedhudetomad vezištod vai merod reskvedenke. Om «merid» — pimedoid läipid — Kudmaižen i Marsan pindoil.

Meri om tarbhaine vedamha jüguid, püdumha kalad da meriproduktoid. Se om sadud tegimil reskveden üks' purtkišpäi tihedasti elänzoittud maiš, Persijan lahten erasiš maiš. Meriškolad opetas ohjastada laiv.

Mail'man merenpäiv praznuičese sügüz'kun lopnedalin ühtel päivišpäi, ohjastuz paneb sen datad jogo valdkundas.

Merhe sidotud vepsän muštatišed da ozoitesed[redaktiruida | redaktiruida purde]

Muštatišed[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Aig andab tünen meren, aig — vodajan venehen.
  • Ei sil meri pagan ole, mi koirad randas lipitadas.
  • Ištu merenno, varasta säd.
  • Sorz meres, muna perskes.

Ozoitesed[redaktiruida | redaktiruida purde]

Haug' meres, a händ ülähän (kauh vezilačus).

Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.