Pedai

Pedai
Järgeline pedai (Pinus sylvestris blue) Leningradan agjas, vn 2011 eloku
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Kavag'kazmused (Pinophyta) Klass: Kavag'kazmused (Pinopsida) Kund: Pedaižed (Pinales) Sugukund: Pedaižed (Pinaceae) Heim: Pedai
Latinankel'ne nimi
Pínus L., 1753
Areal
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 18035 NCBI 3337

Pedai (latin.: Pinus), paginoiš Pihk (mž. kavag'kor'b vai ruga) i Hong (kuiv pedai) om kavag'puiden heim Pedaižed-sugukundaspäi. Kaik om läz 130 erikod mail'mas. Om kaks' alaheimod: Pinus i Strobus.

Levigandmižavaruz

Heimon kazmused oma levitadud avaros (voib rindatada lehtkuzenke), no Pohjoižen mapoliškon londuses vaiše, ekvatoralpäi Arktikan polärantagaižihe regionoihesai. Pedai sädab mecoid, no voib kazda üks'jäižen-ki. Subtropikoišpäi ekvatorhasai om pedaimecoid mägitahondoiš tobjimalaz. Pohjoižemb om pedajikoid tazangištoil i mägipautkil. Om ištutadud kazmusid introduciruidud erikoišpäi Avstralijas i Udes Zelandijas (Suvine mapolišk).

Pedai om vauktusennavedii kazmuz, i navedib letemad. Pindaline jur'sistem laskeb pedajale kazda plodutomil mahusil, oz., kall'oil, kudambil toižile puile ei voi sijatas. Pedajan pud voidas säta järghižid mecoid i segoitadud kuzen erikoidenke kavag'mecoid. Soil pedajad kazdas pahoin, vitkos lujas, jädas penikš äi vot. Kabjživatoiden paimnend telustab tahondan otandale pedajil.

Kaik om 16 heimon mecerikod i 73 introduciruidud erikod Venäman territorijal.

Ümbrikirjutand

Pu om igähižvihand, täuz' rugad. Jagadas kavag'negloiden lugun polhe vezas: kaks', koume i viž. Lehtesed-neglad oma viž..ühesa santimetrad pitte. Barboiden i oksiden tüvil ei olele kavaged kuzen barboišpäi erineden. Kaik juirišt sijadase mahusen pindanno, jured oleldas 20 metrhasai pitte.

Kävutand

Ottas kävutamižhe pumaterialaks levedali: kogonaižed parded, tehmaha lahkoid, laivoiden i lendimiden paloikš, torhuz cellülozbumagaižen tegimišton täht, kaivuztüged, pakuitez. Kogotas rugad vodes-toižes edel mecan pilindad, sadas sišpäi torhut himižen tegimišton täht: jögot', skipidar i kanifol'. Kavag', urbad, ruga, jögot' i efirvoi mändas zelläks. Möuvhan šoid kävutase vanilinan tehmižen täht. Jartal' om amuine kividunu ruga.

Venämas pedaimec andab pumaterialan koumandeshesai i pilindmaterialiden polehesai. Ištutadas erasiden-se erikoiden kazmusid dekorativižikš.

Pedajaha sidodud vepsän tärtused

• Hong — kuiv pedai.
• Hongišt, hongžom — hongasine mec.
• Mänd — pedajan pind vai pedajišt sos.
• Pedajik, pedajišt, pedaižom — pedajine mec.
• Pind — hongasine brusut, kudambaspäi porotadas puzulahkoid.
• Solätik — mectunu pedajil soröun.
• Somändik — so pedajidenke.

Pedajha sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed

Muštatišed

• Kodi — kor'bes, pert' — pedajas, luzikad — luhtas. (kenel ei ole nimidä)
• Pedai pit'k om, a oksad lühüdad. (ei kaik ole kebn)

Ozoitez

• Mecas koume mechašt, kezal i tal'vel ühted sädod. (hong, kuz' da kadag)

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.