Rogohein

Mecrogohein (Scirpus sylvaticus) Gatčin-lidnas (Leningradan agj, Venälaine Federacii) om heimon tipine erik

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Üksidülehtesižed (Monocotyledoneae)
Kund:	Tähkänikoižed (Poales)
Sugukund:	Saraheinižed (Cyperaceae)
Heim:	Rogohein

Latinankel'ne nimi

Scírpus L. (1753), nom. cons.

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 40225

NCBI 46334

Rogohein (latin.: Scirpus), mugažo Ozrikhein paginoiš, om äivoččiden i üks'voččiden kazmusiden heim. Mülütadas Saraheinižed-sugukundha. Heim kogoneb läz 50 erikospäi, ned alištudas gibridizacijale.

Ümbrikirjutand

Heimon erikod oma levitadud mail'madme päiči Afrikas i Antarktikas, sidä kesken om kuz' erikod Venäman territorijal. Navettäs uitoid, jogiden randoid i suhištoid.

Kazdas sokhiš tahondoiš žomil-rogozikoil. Seikh om but'k vai koumetahkoine, täuz'kaznu oleskeleb 30 santimetraspäi 3,5 metrhasai kortte erikoidme. Änikod oma kaks'suguižed, kazdas tähkikš, ned sätas kändaz-, löuste- vai päkast änikust.

Kävutand

Plettäs nenid tegesid rogoheinän lehtesišpäi: sumcäd, puzud, matad, kouruded. Kreptäs plettüd ragoišpäi tegesid. Čaptas rogoheinäd 10..15 santimetras veden pindan päl, heinkus samha vihandad mujud, sügüz'kezal — čomad pakušt mujud. Kuivatas pil'veses kaičemha lehtesen mujud i elastižust.

Voib tehta jauhod kuivatud jurišpäi, om äi trahmalad niiš. Kävutadas poltuseks. Ottas čomamahtoližihe heinkompozicijoihe. Ende ottihe rogoheinäd maižanduses sauvondmaterialaks sidondsubstancijanke (cement, gips). Nügüd'aigan ištutadas heitmähä mahusen erozijad i ezmäižeks kazmuseks elänzoitmaha tahod mecerikoil.

Valitud erikod

Scirpus colchicus — Kolhidine rogohein
Scirpus hainanensis — Hainanine rogohein
Scirpus lacustris — Järvrogohein
Scirpus orientalis — Päivnouzmman rogohein
Scirpus pendulus — Rippui rogohein
Scirpus radicans — Jurdui rogohein
Scirpus sylvaticus — Mecrogohein, heimon tipine erik
Scirpus wichurae — Vihuran rogohein

Kacu mugažo

Homaičendad