Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Kogopil'ved edel torokad.

om märitud kuron kaiked meteorologižiden elementoiden znamoičendad da atmosferižed nägused avaruden erazvuiččiš čokkoimiš. «»-tärtuz sanub meile atmosferan joksijas olendas. Vastkarin sidä, «Klimat»-tärtuz om atmosferan keskmäižes olendas hätkeližes aigas. Sän nägused šingotadas troposferas (atmosferan alahaine pala) da gidrosferas.

Sä vajehtase lopmäta. Erašti voib mujuda vajehtusid severdas minutas eskai, jo pagižmata päiväs päivän jäl'ghe. Sän vajehtused alajagadas periodižihe da aperiodižihe. Periodižed vajehtused oleldas päiveses (Ma punose ičeze värtmudes ümbri) da vodes (Ma pörub Päiväižes ümbri). Päivezvajehtused mapindanno oma kaikiš lujembad. Voz'vajehtused oma voz'aigoiden jono. Il'mmassoiden sirdand om aperiodižiden vajehtusiden sü. Ku tulijan il'mmassan parametrad ei kožugoi periodižiden vajehtusiden fazanke, ka sän kaikiš lujembad vajehtused tegese. Aperiodižiden vajehtusiden intensivižuz poleneb korktushe mapindalpäi kactes.

Meteorologižed elementad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sänendustused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sänendustuz — se om vahvištoittud tedoližikš da tehnižikš ezimeletuz atmosferan tulijas olendas märitud tahol. Järedoiden atmosferižprocessiden šingotesen analizan mödhe sätas endustust. Voz'tuhiden aigan ristitud naprihe sän endustada (primetad rahvahankalendarin mödhe, londusen kaclemižed), no vaiše 19. voz'sadal oficialižed sänendustused sünduiba.

Sädamha sänendustust — keratas verdandmusid meteostancijoil da kaimdajil atmosferan joksijas olendas. Sid' projektiruidas atmosferan olendan vajehtusid endustuzmodeliden abul. Kompjuterprogramad tehtas äjan, no ristitun ühtnemine om tarbhaine. Ristit valičeb modelin šablon, hän keradab ühtheze edahaižid aigtegoid; mugažo modelin eriližused da jüvä oma tarbhaižed, pidab teta niid süväs. Kävutadas severz' modelid kerdalaz, niiden andmusid ühtetas ližadamha endustusen tarkoiktust.

Äjad ristitud kävutadas sänendustusid ičeze eloho. Torokan endustused oma tarbhaižed, sikš miše kaitas elod da varandad niiden abul. Lämuden da sadegiden endustused oma tarbhaižed maižandusen da sauvondsarakon radnikoile. Lämbituzverkoile pidab lämuden da tullein vägen endustust andmaha lämuzenergijan pästusen arvod tulijoile päivile. Täuz' endustuz tariž sättutamha irdaližen voibištelendan da lebun planoid. Kaik ristitud kävutadas sänendustust kaikuččen päivän sobmähäs oikti («sähä kactes»).

Sän tedoidused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Meteorologii tedoidab sän — nece om tedo atmosferan da sen olijoiden processiden polhe.

Meteorologijan jagused:

  • atmosferan fizik — se om meteorologijan päjaguz. Fizižed nägused da atmosferižed processad tedoitas.
  • atmosferan himii tedoidab atmosferan himižid processid.
  • sänendustai meteorologii om tedo sän da sen prognoziruindan metodoiden polhe.
  • dinamine meteorologii tedoidab atmosferižprocessid gidroaeromehanikan teorijan mahtusil.
  • biometeorologii ümbrikacub atmosferan faktoroiden valatoitusen biologižihe processihe.

Mail'man meteorologine organizacii sättutab erazvuiččiden maiden meteokeskusiden radmižen.

Meteorologižen kaclemižen organizacii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Meteoinformacijal om kaks' tipad:

  • eziauguine — joksijas säs, sidä sadas meteokaclemižišpäi;
  • ühtenzoittud — nene oma andmusiden tabluded, sänkartad, aerologižed diagrammad, püštoiktad leiktamižnägud, pil'višton kartad.

Endustusiden ozaiduz rippub eziauguižes informacijaspäi päazjas.

Venäman meteostancijoiden, meteo- da gidrologižiden postoiden avar verk om olmas. Meteostancijad oma erazvuiččiden kaclemižprogramidenke. Sen ližaks, kaclemižid tehtas meteoradiolokatoroil (niišpäi sadas pil'višton šoiduiden, sadegiden da jumalansäiden intensivižusen avaruznäguid 250 km:hasai radiusan lokatoraspäi) da meteokaimdajil (pil'višton fotokuvad lainhen pidusen erazvuiččiš diapazoniš, atmosferan lämuden da il'man nepsuden püštoiktad profiläd). Tehtas aerologižid kaclemižid specialižil stancijoil radiozondiden abul, erašti meteorologižiden da geofizižiden raketoiden abul. Meril da valdmeril tehtas kaclemižid eriližkalutadud laivoil.

Sän toižetuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Maižandusen da tegimišton valatoitusen sähä om uskotajid todestusid[1]:

Mugoižed effektad sän arvoimižiden takaimatomas vajehtusespäi oma varuližed meiden ristitkundan paloiden täht: ekosistemad, londuseližed resursad, ekonomine šingotez, ristitun tervhuz.

Sän rekordad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sän rekordad oma ekstremaližed meteorologižed ozutajad, kudambid registriruihe oficialižikš Man pindal. Vl 1983 heinkun 21. päivän registriruihe kaikiš madalamban lämuden sän kaclemižišpäi Vostok-stancijas (Antarktid): —89,2°C. Vl 1922 sügüz'kun 13. päivän — kaikiš korktemban, Al'azizaji-sijas, Livii: +58°C (rideltas necen znamoičendan polhe).

Sän vepsän tipad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Haudutez — veresen il'man mairiž.
  • Poud — kajoz sä.
  • Ränd — närak märg släcakaz sä.
  • Säpido — hond sä.
  • Upar' — läm' neps il'm.

Sähä sidotud vepsän muštatišed[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Laškale kaiken — huba sä.
  • Paha sä lebaitas ei anda.
  • Sä heinäd paneb.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. American Meteorological Society (ametsoc.org). (angl.)
  2. Intergovernmental Panel on Climate Change. — Grida.no. (angl.)
  3. Zhang Guang. Cities Affect Temperatures for Thousands of Miles. ScienceDaily. 28 January 2012. (angl.)

Edenbaine lugemine[redaktiruida | redaktiruida purde]