Mine sisu juurde

Skandinavijan pol'sar'

Vikipedii-späi
Skandinavijan pol'saren nägu kosmosaspäi tal'vaigan

Skandinavijan pol'sar' (norv.: Den skandinaviske halvøy(a), roč.: Skandinaviska halvön, suom.: Skandinavian niemimaa, ven.: Скандинавский полуостров) om pol'sar' Evropan pohjoižes.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada tekst]

Pol'sar' sijadase Norvegijan i Ročinman territorijoiden südäimes, mugažo Suomenman lodeh i Venäman Murmanskan agjan pen' pala oma pol'sarel. Pol'saren piduz om 1900 km, leveduz 800 kilometrhasai, pind om läz 800 000 km². Kaikiš korktemb čokkoim om norvegine Gal'höpiggen-mägi 2,459 metrad ü.m.t. kortte.

Vedadas pol'saren kontinentališt röunad Botnižen lahten pohjoižrandaspäi Varanger-fjordannoks. Kolan pol'sar' röunatab Skandinavijan pol'sarenke pohjoižpäivnouzmas.

Skandinavijan mäged ottas pol'saren päivlaskmad i pohjošt. Norland-mägitazangišt sijadase avaros päivnouzmha niiš mägišpäi, se om 800 metrhasai ü.m.t. kortte i alenzoitase pordhil Botnižennoks lahtennoks. Suves mägitazangišt kändase Keskročin alangištoks lujas kukhikahanke reljefanke jäžoman lähtendan jäl'ghe. Kumplonvuitte Smoland-ülüz 377 metrhasai ü.m.t. korktusidenke om suvhe alangištospäi. Jäl'gmäine järghine jäžomkate oli Botnižen lahten pohjoižes 7..8 tuhad vozid tagaz.

Ümbärdajad mered (častomaraižen mödhe): Baltijan, Pohjoižmeri, Norvegine (Atlantine valdmeri), Barencan meri (Jävaldmeri). Äiluguižed merenrandaližed sarištod da šherad telustadas laivoiden ujundale.

Klimat[vajehta | vajehtada tekst]

Skandinavijan pol'saren territorijan tobj pala sijadase venos vös, mägirajonad i edahaine pohjoine oma subarktižes vös. Skandinavijan mäged telustadas Atlantižen valdmeren nepsoiden il'mmassoiden ličendale, ka pol'saren klimat om erazvuitte, mugažo suren pidusen meridianha kacten tagut. Gol'fstriman valatoitand pehmdab tal'ven.

Kacu mugažo[vajehta | vajehtada tekst]

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]