Pohjoižmeri

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Pohjoižmeren fotokuva Man kaimdajaspäi.

Pohjoižmeri (alam.: Noordzee, angl.: North Sea, dan.: Nordsøen vai Vesterhavet, franc.: Mer du Nord, norv.: Nordsjøen, pohj.-friz.: Weestsiie, päivl.-friz.: Noardsee, roč.: Nordsjön, saks.: Nordsee, šot.-kel't.: An Cuan a Tuath, šotl.: German Ocean) om madal meri šel'fal Evrazijan lodehližes laptas. Sijadase Pohjoiževropas, Suren Britanijan, Norvegijan i Danijan keskes. Pohjoižmert mülütadas Atlantižen valdmeren basseinha.

Pind[1] — 750 tuh. km².

Randanpird — läz 6000 km.

Veden mülü — 94 tuh. km³.

Süvüz — 725 metrhasai, keskmäine süvüz — 95 m.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Pohjoižmeri om ümbärtud Evropan kuivusel päiči pohjoižpalas. Ühtenzoitase La Manš- da Pa-de-Kale-sal'mil Atlantižen valdmeren päpalanke, Skagerrak-, Kattegat-, Danijan sal'mil da Kilän kanalal Baltijan merenke. Norvegijan meri om olmas pohjoižhe, läm' Pohjoižatlantine joksmuz putub Pohjoižmerhe sišpäi.

Pohjoižmeri lainištab Norvegijan, Ročinman, Danijan, Saksanman, Alamaiden, Bel'gijan da Suren Britanijan randad.

Sarištod: Pohjoižfrizan sared, Päivnouzmaižfrizan sared, Päivlaskmaižfrizan sared, Orkneisared da Šetlandsared.

Järedad joged, kudambad langetas Pohjoižmerhe: Glomm, El'b, Vezer, Rein, Maas, Šel'd da Temz.

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kaik meri om jagadud ekonomižihe zonoihe lähevenujiden valdkundoiden keskes.

Londuseližed varad oma kivivoi, londuseline gaz, kala, lete, gravii. Mail'man tetab kivivoin "Brent"-segoituz sase Norvegijan ižanduzzonas.

Sured lidnad da portad (častomaraižen mödhe): Bergen, Oslo, Gamburg, Bremen, Amsterdam, Rotterdam, Antverpen, London, Gull', Njukasl-apon-Tain, Edinburg da Aberdin.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Bel'gijan kunigahan londusentedon institut: faktad Pohjoižmeres (mumm.ac.be). (angl.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]