Ačhoi-Martan

Vikipedii-späi
Ačhoi-Martan
Ачхой-Мартан (ven.)
Тӏехьа-Марта / Iашхой-Марта (čeč.)
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2020) 24,864 ristitud
Pind 74,59 km²
Ačhoi-Martan Ачхой-Мартан (ven.) Тӏехьа-Марта / Iашхой-Марта (čeč.)
Pämez' Ibragim Madaev
(kül'mku 2020—)
Telefonkod +7−87 142-xx-xxx
Avtokod 20, 95
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Ačhoi-Martan (ven.: Ачхо́й-Марта́н, čeč.: Тӏехьа-Марта / Iашхой-Марта) om Venäman lidn da lidnankund Čečenijan Tazovaldkundan päivnouzmas. Se om Ačhoi-Martanan rajonan administrativine keskuz, mülüb rajonha.

Istorii[vajehta | vajehtada tekst]

Eziauguine Ačhoi-eländpunkt oli muretud čečenan i carin sodavägiden toran aigan vl 1840.

Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud kuti Ačhoiskoje-varmitez vl 1846, sid' Ačhoi-Martan oficialižikš. Žilo sai nimed kahten jogen mödhe: Ačho (Ačhu, čeč.: Iашхо / Iашху) jokseb lidnan päivnouzmaižeks röunaks, Fortang-jogi (čeč.: Марта, ven.: Фортанга) läbitab lidnan keskuzpalad. Rahvahan deportacijan aigan žilon nimituz oli Novosel'skoje vll 1944−1957, sid' pördihe endišt nimed. Žilo sai lidnan statusad vn 2023 6. päiväl uhokud, edel se oli tazovaldkundan kaikiš järedamb külähine eländpunkt.

Ačhoi-Martan šingotase torguindan keskusil, plasmassan tegimel, sauvondmaterialiden järedal bazal i tehmižel (raudprofil', iknad, uksed), meblin edheotandal, konditerižiden tegesiden pästandal, semniden ümbriradmižen tegimel. Valdkundaline maižandusen edheotand om otnus villänkul'turoiden, saduiden i kabjživatišton kazvatushe.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada tekst]

Lidn sijadase rajonan pohjoižpalan päivlaskmas, Kavkazan ezimägištol, 247 m keskmäižel korktusel valdmeren pindan päl. Nohčiin-Kort-mägi om lidnan suves. Matkad Grozniihasai om 36 km päivnouzmha-pohjoižpäivnouzmha orhal vai 49 km avtoteidme, «Kavkaz»-avtotrass mäneb kudes kilometras pohjoižhe. Lähembaine lidn om Urus-Martan 21 km päivnouzmha orhal vai 23 km avtotedme.

Ačhoi-Martan om lidnankundan üks'jäine eländpunkt. Lidnankundan pind — 74,59 km², sen ližaks kaik rajonan suvipala alištub lidnan tobmudele.

Eläjad[vajehta | vajehtada tekst]

Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 20 172 ristitud. Vn 2020 uhokus lidnan ristitišt oli 24 864 eläjad, rajonan nelländez. Kaikiš suremb lidnan ristitišt om nügüd'.

Rahvahad (2010): čečenalaižed — 99,7%, toižed rahvahad i rahvahuden ozutandata — 0,3%.

Islaman pämečet' Batal-Hadži Belhoroev-šeihan nimed (voib mülütada viž tuhad uskojid) om letud lidnas vll 2013−2014.

Privatine Ačhoi-Martanan kolledž[1] om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.

Edeline Ačhoi-Martanan küläkundan Administracijan pämez' om Mohadi Hačukaev (heinku 2019 — kül'mku 2020). Ačhoi-Martanan küläkundan Deputatoiden Nevondkund om olmas.

Galerei[vajehta | vajehtada tekst]

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]

  1. Ačhoi-Martanan kolledžan sait (amk.prof95.ru). (ven.)

Irdkosketused[vajehta | vajehtada tekst]



Čečenijan Tazovaldkundan lidnad
Ačhoi-Martan | Argun | Groznii | Gudermes | Kurčaloi | Oishar | Šali | Urus-Martan