Kurčaloi
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2022) | 28,225 ristitud |
Pind | 38,15 km² |
Pämez' | Naža Ibragimov (viluku 2019—) |
Telefonkod | +7−87 155-xx-xxx |
Avtokod | 20, 95 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Kurčaloi (ven.: Курчало́й, čeč.: Курчалой-гIала) om Venäman lidn da lidnankund Čečenijan Tazovaldkundan päivnouzmas. Se om Kurčaloin rajonan administrativine keskuz, mülüb rajonha.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eziauguine Kurčaloi-eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1732 Kizlär-lidnusen D. F. Jeropkin-komendantan «Reestr mägiden valdoičijoile»-dokumentas (ven.: Реестр горским владельцам). Se oli muretud Kavkazan sodan aigan (1819−1821). Ühtennimine Kurčaloi-teip (klan, rod) sijaliženke augotižlibundanke om olmas Čečnäs.
Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud Terling-jogen randal vl 1847. Kaik kaks'toštkümne mečetid oli Kurčaloiš vl 1883. Rahvahan deportacijan aigan žilon nimituz oli Čkalovo vll 1944−1958, sid' pördihe endišt nimed. Žilo sai lidnan statusad vn 2018 29. päiväl tal'vkud, edel se oli tazovaldkundan kaikiš järedamb külähine eländpunkt.
Kurčaloi šingotase elektromehanižel tegimel[1] (lämuzdiodmašiništon projektiruind i pästand). Eläjad oma otnus maižandushe päpaloin tähäsai, kazvatadas villänkul'turoid i saharsvöklad. Ende maižandusen produkcijan ümbriradmižen edheotandad radoiba, no muretihe niid sodoiden aigan.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase rajonan päivlaskmas, Kavkazan ezimägišton tazangištol, Gums-jogen oiktal randal (ven.: Белка 80 km pitte, Terekan oigedpol'ne bassein), 169 m keskmäižel korktusel valdmeren pindan päl. Matkad Grozniihasai om 34 km päivlaskmha-lodeheze orhal vai 42 km avtotedme. Lähembaižed lidnad oma Šali 16 km päivlaskmha-suvipäivlaskmha orhal vai 18 km avtol, Argun 19 km päivlaskmha-lodeheze orhal vai 27 km avtotel, i Gudermes (raudtestancii) 15 km pohjoižhe orhal vai 22 km avtotedme.
Kurčaloi om lidnankundan üks'jäine eländpunkt. Lidnankundan pind — 38,15 km².
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 22 723 ristitud, rajonan videndez. Vn 2020 uhokus lidnan ristitišt oli 26 670 eläjad. Kaikiš suremb lidnan ristitišt om nügüd'.
Rahvahad (2010): čečenalaižed — 99,76%, toižed rahvahad i rahvahuden ozutandata — 0,24%.
Islaman pämečet' Kunta-Hadži Kišievan nimed (voib mülütada viž tuhad uskojid), pühäpert' Jangulbi-šeih Dohtukaevan nimed da seičeme fartalmečetid oma olmas lidnas.
Kurčaloin islamine institut Ahmat-Hadži Kadirovan nimed[2] om lidnan professionaližen üläopendusen aluzkundaks.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Kurčaloin tobmuden sauvuz (2011)
-
Keskuzline mečet' Kunta-Hadži Kišievan nimed, vn 2020 nägu
-
Kurčaloin islamine institut Ahmat-Hadži Kadirovan nimed vl 2020
-
Kurčaloin rajonan kul'turan i čomamahtoiden keskuz Sultan Magomedovan nimed (2022)
-
Kurčaloin keskškol nomer 4 vl 2020
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Kurčaloin elektromehanižen tegimen sait (kuremz.ru). (ven.)
- ↑ Kurčaloin islamižen institutan sait (kurchaloy-islam-inst.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kurčaloi Vikiaitas |
Čečenijan Tazovaldkundan lidnad | ||
Ačhoi-Martan | Argun | Groznii | Gudermes | Kurčaloi | Naurskai | Oishar | Sernovodskoje | Šali | Šelkovskai | Urus-Martan | ||