Gruš

Vikipedii-späi
Gruš
Gruš
Gruš ploduidenke, Mad'jaranma
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Rozänikoižed (Rosales)
Sugukund: Rozanvuiččed (Rosaceae)
Heim: Gruš
Latinankel'ne nimi
Pýrus L., 1753


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 25294
NCBI 3766

Gruš (latin.: Pyrus) om plodpuiden i penzhiden heim Rozanvuiččed-sugukundaspäi. Lugetas enamba mi 30 erikod, kümne londuselišt gibridad, tuhad sortuid. Tipine erik om mecgruš (Pyrus communis), sortuiden enambuz om sadud sišpäi.

Leviganduz[vajehta | vajehtada lähte]

Grušan augotižlibund ei ole märitud tarkoikti, pu tuli istorijanedeližes aigaspäi. Kul'tiviruihe grušid Amuižes Grekanmas (nägub, otnuden kul'turha grušan kodima, läz tuha vot EME) i Persijas. Tetihe 38 sortud Rimalaižes imperijas, no äjiden ploduiden magu ei olend luja, ka lugetihe golliden sömäks. Mainitase Amuižen Venän dokumentoiš 12. voz'sadaspäi. Hristanuskondan polenpidajad ei navet'koi grušad sidodud sihe paganusen kul'tan tagut, i telustiba kul'turpuiden levigandusele.

Mecgruš om levitadud Evropadme 60 gradushasai pohjoižlevedust, sen ühtes kazmuz om harv arealan pohjoižes. Ussurine gruš om pakaiženvastaine erik, kazvab Edahaižes Päivnouzmmas, Korejas, Kitain pohjoižpäivnouzmas.

Ištutadas mail'madme tropižes i venos vöiš. Om vaiše severt-se kommertižid sortuid. Vl 2016 kazvatusen lider oli Kitai (mail'man tehmižen seičeme kümnendest vai 19,4 mln tonnoid), vl 2020 toižed järedad tegijad (500..600 tuhad tonnoid) oliba Italii, AÜV, Argentin, Turkanma. Venäma om grušan ploduiden ühteks päižiš importirujišpäi.

Kävutand[vajehta | vajehtada lähte]

Ištutadas grušad ploduihe näht päpaloin. Kazvatadas erasid-se sortuid dekorativižikš vaiše, niiden kesken bonsaikš.

Ploduiden kožundan strok märičese küpsnendan harakteristikoil. Keskküpsnendan strokun plodud kaičesoiš lühüdaks aigaks, voib kaita möhäküpsnendan ploduid seičeme..kahesa kud.

Ottas pud materialaks, no kävutadas tegesid honusiš vaiše, hapneb kebnas nepsudespäi. Pu om vahv i notked, leiktase hüvin kivenvuiččiden stajiden olendan tagut. Tekstur om hen, voččed renghad sijadasoiš tazokeskustal. Tehtas penid tegesid i ottas kalližarvoižen pun vajehtuseks, ende tegihe formid paindud pränikoiden täht. Grušan erikod oma sezonižikš medenkandajikš.

Valitud erikod[vajehta | vajehtada lähte]

  • Pyrus boissieriana — Buassjen gruš
  • Pyrus communisJärgeline gruš, vai mecgruš, heimon tipine erik
  • Pyrus elaeagrifolia
  • Pyrus pyrifolia — Grušanlehtesine gruš
  • Pyrus salicifolia — Raidanlehtesine gruš
  • Pyrus spinosa
  • Pyrus syriaca — Sirine gruš
  • Pyrus taiwanensis — Taivanine gruš
  • Pyrus ussuriensis — Ussurine gruš
Gibridad
  • Pyrus ×bretschneideri — Keskuzazijalaine gruš
  • Pyrus ×nivalis [ = Pyrus communis × Pyrus elaeagrifolia]

Homaičendad[vajehta | vajehtada lähte]