Mine sisu juurde

Kečuan kel'

Vikipedii-späi
Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Kečuan kelen levigandusen kart

Kečuan kel' (ičeze nimitused: Runa simi, Nunashimi — «ristituiden kel'», Qhichwa simi, Kichwa shimi — «mägialangištoiden kel'») om kaikiš suremb indejine kel' molembiš Amerikoiš pagižijoiden lugun mödhe, kečua-rahvahan kel'. Lugetas kel'kundan üks'jäižeks keleks i paginoiden kontinuumaks, erased tedomehed — keliden joukuks.

Reguliruindorganizacii om Kečuan kelen Päine Akademii (isp.: Academia Mayor de la Lengua Quechua, AMLQ, kečuan kelel: Qheswa simi hamut'ana kuraq suntur), radab Kusko-lidnas (Peru) vspäi 1990 i lugeb kel't üks'jäižeks, otab kuskon paginad kirjankeleks.

Pagižijoiden lugu om läz 8 900 000 ristitud (kut mamankelel), i völ läz 6 millionad pagištas sil toižeks keleks. Nimidä ei grazi kečuan kelen olendale.

Se om valdkundkeleks Bolivijas, om ühteks oficialižiš kelišpäi Perus, Ekvadoras, Kolumbijas. Mugažo kečuaks pagištas Argentinas da Čiliš, om Amazonijan lingva-frankaks erasiš tahoiš. Edel evropalaižiden tulendad kečuan kel' oli Inkiden imperijan päižeks oficialižeks keleks (15.-16. voz'sadad).

Inkiden imperijas kirjutihe kel't tukapu-kirjoil i sol'mil. 16. voz'sadaspäi katoližed missionerad kävutiba kečuan kel't, i se oti latinan kirjamišton ispaništ toižendad aluseks. Eli läbi voziden 1975 i 1985 reformiš, čuratihe e- i o-kirjamid kirjamištospäi, sikš miše ei sättund virkandale. Meiden päivil kečuan kel' kävutase besedoičendan keleks päpaloin.

Oficialine kirjamišt
Kirjamed A AA CH H I II K L LL M N Ñ P Q R S SH T TS U UU W Y
Virkand /a/ /aː/ /t͡ʃ/ /h/ /i/ /iː/ /k/ /l/ /ʎ/ /m/ /n/ /ɲ/ /p/ /q/ /ɾ/ /s/ /ʃ/ /t/ /t͡s/ /u/ /uː/ /w/ /j/

Om ližakirjamid velgsanoiden täht: B, D, F, G, RR.


Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.