Maplodud

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind

Maplodud om kulinarijan tärtuz. Se om käzmusen södab pala (ozutesikš, plod vai mugul), a mugažo kaikenvuitte kova kazmussöm, päiči fruktiš, surmiš, seniš da babukoiš, pähkmiš. Kulinarijan «maplod»-tärtuz voib kävutadas niiden södabiden ploduiden täht, kudambid botanikas lugetas marjoikš da fruktikš (oz., tomat).

Maplodud oma ristitun racionon znamasižeks palaks. Maplodunkazvatuz tedoidab maploduiden kazvatusen.

Maploduihe sidotud vepsän tärtused[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Babukeitoz — keitoz kuidud maploduišpäi (nagriž, kartohk).
  • Listud — čaptud henošti maplodud.

Klassifikacii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Maplodud alajagase alemba kirjutadud toižendoihe[1]:

Himine mülünd[redaktiruida | redaktiruida purde]

Äi hil'vezikoid om maploduiš. Vauktušiden mülü om alemba äjan mi lihan südäimes. Maplodud läz ei mülütand razvoid. Mugoižed kazmused oma arvokahad, sikš miše bioaktivižed substancijad mülüdas niiš: vitaminad (C-vitamin, karotin, foliimuiktuz), mineraližed substancijad, organižed muiktused, stajišt da pektinad.

Erasiden maploduiden himine mülünd da sömarvuz oma kirjutadud alemba pandud tabludes[2]:

Söndtavarad Vauktušed,
g / 100 g
Hil'vezikod,
g / 100 g
Kalorijoihahuz,
kkal / 100 g
C-vitamin,
mg%
Verez vaugedkeraine kapust 1,5 5,2 27,0 24,0
Muiged kapust 1,0 4,5 23,0 14,0
Änikkapust 2,1 4,7 28,0 42,0
Lauk pähuzil 2,5 9,2 48,0 8,4
Laukan pöro 1,1 4,1 21,0 48,0
Morkofk 1,3 7,6 36,0 4,0
Veresed kurkud 0,7 2,9 15,0 4,7
Solakahad kurkud 0,7 1,3 8,0
Svökl 1,1 10,3 47,0 8,0
Rusttad tomatad 0,5 4,0 18,0 34,0

Kävutand slokostmähä[redaktiruida | redaktiruida purde]

Erazvuiččiden maploduiden ühtnend sömižen racionos om hüvä ristitun organizman täht. Maploduiden kävutand sömhä ližadab kaikuččen vitaminan otandan procentad. Ezikät, racionaline sömine andab organizmale magedad da slokosttüd hüvin sömäd ičeze aigal da oikti. Mugoine söm mülütab erazvuiččid tarbhaižid substancijoid sen täht. Äi maploduid om sädamha racionališt sömišt. Ned oma jogapäiväližen racionon tarbhaine da sur' pala, vitaminoiden purde, mülüdas äi toižid organižid da mineraližid substancijoid[3].

Maplodud voidas libutada litud da lujeta sömänsulatusen rauguiden sekrecijad. Erased maplodud kävutase sömhä torhikš. No paksumba kaiked maploduid slokosttäs — keittas, hauttas, räkištadas, tehtas korvaid vai latkad, pašttas[4]. Lämänümbriradmižen tagut, a mugažo väran varadusen aigan, maploduiden biologine arvuz poleneb lujas. Varadamha maploduid pit'kha kävutadas konserviruind, soladuz, marinuind, väl'kištuind, kül'menzoitand, kuivatez. Väl'kištuindan, heredan kül'menzoitandan da sublimirujan kuivatesen aigan tarbhaižiden substancijoiden znamasine pala kaičese.

Kävutadas maploduid dietižhe sömižhe avaras. Kaikuččen päivän aigvoččele tervhele ristitule tariž söda enamba 600 grammad maploduid.

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Овощи. //Популярная медицинская энциклопедия. Гл. ред. Б.В. Петровский. — М., 1979. (ven.)
  2. Антонов М.В., Кудашева В.А. Овощи //Kirjutuz «Большая советская энциклопедия»-kirjas. 3nz' pästand. (ven.)
  3. Шабыкина Л.В. Овощи к столу. 1-е изд. — Алма-Ата: Кайнар, 1979. — 200 lpp. — Lpp. 3-4. (ven.)
  4. Богатова Л.М. Книга о вкусной и здоровой пище. 8-е изд., испр. и доп. — М.: Агропромиздат, 1987. (ven.)