Raudaig

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Raudasine pacaz läz Delid, Indii, om tehtud 4.-5. voz'sadal meiden erad.

Raudaig om era arheologijas, ristitun istorijanedeližes aigas da aigaližes ristitkundas klassoidenke. Vajehti bronzaigad. Zavodihe Indijas, Päivlaskmaižes Azijas da Suvievropas 1300-nzil vozil edel m.e.. Möhemba oli Pohjoižes Evropas, Kitaiš, Afrikas i Pohjoižamerikas, 1. voz'tuhal edel m.e.. Jätksihe 500-nzihe vozihesai meiden erad i oli vajehtadud Keskaigal Evropas. Aig harakterizuiše raudan metallurgijan levigandusel, tehtihe raudasižid azegid. Saiba kaugedraudad Kitaiš da tehtihe astjoid.

Kaik era oli vaiše 18. voz'sadad, edeližiš aigoišpäi erineden. Jagadas koumeks pordoks: aigaline raudaig (13...5 voz'sadad e.m.e.), keskraudaig (500 voz' EME — 250 voz' meiden erad), möhäine raudaig (250—500 voded m.e.). Eziauguižešti ottihe kävutamižhe meteoritoiden raudad kul'tan kaluiden täht, se oli harv. Kävutihe raudkivendod flüsaks bronzan samižes. Mahtuz leviganzi sulata raudkivendod, kovitada da lehiruida raudad, sil-žo aigal sättujad bronzan samižhe löudmižsijad tulihe lophu.

Raudasižed da terasižed azeged vähenziba lujas bronz- da kiviazegišton kävutandad, azegiden da mašinoiden toižendoid ližaduihe. Sündui äi uzid voimusid šingotamha ižandust, äikerdoičemha tön tehmižmahtust. Mahtusiden šingotez ümbriradamha raudad oli venu industrialižennoks revolücijannoks, no oliba i varvariden sodamatkad Evropadme. Nügüd'-ki raud om kaikiš znamasižemb metall sauvondas.


Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.