Mine sisu juurde

Ö (aig)

Vikipedii-späi
Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Ö Gatčinan ümbrištos, Leningradan agj, Venäma
Vauged ö Piteriš, Kunstkameran sires

Ö om aigan keskust, mäneb jäl'ges ehtad da homendesen edes. Kaidas el'genduses (Man täht), ö om aigkeskust, konz Päiväine om alemba taivhanröunan linijad. Ö tuleb jäl'ges tikahtust.

Ku öl Päiväine om taivhanröunan südäimes vai läz sidä, ka kuctas necidä aigpordod vauktaks öks. Voib kacelta sidä nägust kezaaigan Man pohjoižes (sidä kesken agjoiš, kus Vepsänma sijadase). Polärine ö tuleb tal'vaigan, mugoman ön hätkeližuz om ühtes päivesespäi polärižel pirdal pol'vodehesai nabal.

Evropan amuine ristitišt lugi aigad öiden verdal, ei ole päividen. Nügüd'aigan päivesen lugun vajehtuz tegese öl, se sättub ristituiden elole, sikš miše hö magatas sil aigal päpaloin (päiči öaterjoiden radnikoid). Erased gavedid i živatad vedadas ölišt elonmahtod i magatas päiväl, ka nimitadas niid sen tundusen mödhe (oz., öhabuk).

Järgeližes el'genduses ö om kaik aig, konz päiväižen diskan röun om alemba nägujad taivhanröunad, sidä kesken hämär. Levedusil 48°..65° ei oleskele täuzin pimedad öd, ka täuz'arvoine uni om tarbhaine ristitun täht. Astronomine ö, vai süvä ö [1], tuleb astronomižen hämäran jäl'ghe i zavodiše päiväižen keskusen todesižen taivhanröunan alle laskendanke alemba mi 18°.

Öihe sidodud vepsän muštatišed[vajehta | vajehtada tekst]

  • Hüvä vest' öhuden völ magadab, a huba pigai tuleb.
  • Pit'kad päiväd radmata, pit'kad öd magadamata.

Kacu mugažo[vajehta | vajehtada tekst]

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]

  1. The American Practical Navigator, 2017 thenauticalalmanac.com-saital, lp. 226. (angl.)
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.