Lämoi
Lämoi om terav muigotamine (palamine), sen aigan nägui sädegoičend i lämuzenergijan eritand tegesoiš.
Tedoel'genduses lämoi om gazoiden da plazman ühtmuz, kudamb ozaidase, konz:
- Mitte-ni substancii palamižmahtanke lämbitase märitud lämudhesai;
- Mäneb himine reakcii;
- Korktan kingitesen joksuz kosketab substancijad palamižmahtanke.
Lämoi om palamižen processan päfaz. Ičezen lämoin lämuz rippub substancijas-poltusespäi i muigotajan painudespäi. Kaik ned koume faktorad (sättujad poltuz, muigoitai, lämuz) oma tarbhaižed lämoin zavodindan täht.
Lämoin muju[redaktiruida | redaktiruida purde]
Lämoin muju rippub palajas substancijaspäi. Ozutesikš, hil'nik palab taivazmal mujul, vas'k — vihandal, i selen — sinižel mujul.
Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]
Lämoin samižen mahtusen avaiduz tegihe aigaližes paleolitas völ kividen ümbriradmižespäi. Palamižprocessan kävutand sinantropoil om todištadud.
Eziauguižešti ottihe lämoid kävutamižhe savun samižen täht lendajid gavedid vaste, i vaiše sen jäl'ghe amuižed ristitud löutihe lämoin ledeks kulinarijan funkcijanke. Savukurdihe sömäd, sid' zavottihe räkištada avoinudel lämudel i paštta hiliš. Keitand om melestehtud neolitan aigan keramikastjoidenke ühtes.
Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
 |
Lämoi Vikiaitas |
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |