Lämoi

Lämoi

Lämoi om terav muigotamine (palamine), sen aigan nägui sädegoičend i lämuzenergijan eritand tegesoiš.

Tedoel'genduses lämoi om gazoiden da plazman ühtmuz, kudamb ozaidase, konz:

• Mitte-ni substancii palamižmahtusenke lämbitase märitud lämudhesai;
• Mäneb himine reakcii;
• Korktan kingitesen joksuz kosketab substancijad palamižmahtusenke.

Lämoi om palandan processan päfaz. Ičezen lämoin lämuz rippub substancijas-poltusespäi i muigotajan painudespäi. Kaik ned koume faktorad (sättujad poltuz, muigoitai, lämuz) oma tarbhaižed lämoin zavodindan täht.

Lämoin muju

Lämoin muju rippub palajas substancijaspäi. Ozutesikš, hil'nik palab taivazmal mujul, vas'k — vihandal, i selen — sinižel mujul.

Istorii

Lämoin samižen mahtusen avaiduz tegihe aigaližes paleolitas völ kividen ümbriradmižespäi. Palamižprocessan kävutand sinantropoil om todestadud.

Eziauguižešti ottihe lämoid kävutamižhe savun samižen täht lendajid gavedid vaste, i vaiše sen jäl'ghe amuižed ristitud löutihe lämoin ledeks kulinarijan funkcijanke. Savukurdihe sömäd, sid' zavottihe räkištada avoinudel lämudel i paštta hiliš. Keitand om melestehtud neolitan aigan keramikastjoidenke ühtes.

Lämoihe sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed

Muštatišed

• Lämoid savuta ei olele.
• Lämoiš läheli vered, ka poltab.
• Palanu lämoid ei varaida, a upnu — vet.
• Raud ei pala lämoiš.
• Vargastai vargastab, ka seinäd jätab, a lämoi nimidä ei jäta.

Ozoitez

• Söb, söb, ei voi kül'düda. (lämoi)

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.