Lebedän'

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Lebedän'
Лебедянь
 Lidnanznam
Coat of Arms of Lebedyan (Lipetsk oblast).png
 Flag
Flag of Lebedyan (Lipetsk oblast).png
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2018-01-01) 19 288 ristitud
Pind 17,98 km²
Lebedän' Лебедянь
Pämez' Aleksei Hripčenko
(kül'mku 2 013—)
Telefonkod +7-47 466-xx-xxx
Avtokod 48
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Lebedän' (ven.: Лебедя́нь) om Venäman lidn da lidnankund Lipeckan agjan pohjoižpalas. Se om Lebedänin rajonan administrativine keskuz.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Nügüdläine eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1605 kuti Lebedänkan lidneihut (ven.: Лебедянское городище), nimitihe penen sijaližen jogen mödhe. Vl 1613 kätihe sidä valdkundaližeks lidnaks ičeze sodavejanke, i se voz' lugese lidnan oficialižen alusenpanendan vodeks. Kaiči Venäman suviröunad kalaidajiden mehiden londoid vaste. Vspäi 1621 kivine ph. Stroican naižjumalankodi om olmas lidnas (edel 1929 vot oli mez'jumalankodikš). Puine lidnuz paloi lophu vl 1703 udessündutamižeta. Lebedän' sai makundan lidnan statusad Jekaterina II-imperatornaižen käskön mödhe vs 1779 sügüz'kun 16 (27). päiväspäi. Joucen (ven.: лебедь) kuvadase lidnanznamal, no tedmata tarkoikti, om-ik sidodud neche lindhu lidnan nimituz vai ei. Šingotihe heboiden jarmankoil da ippodromal 19. voz'sadal.

Lebedän' šingotase mašinansauvomižen tegimil (betonanpeksimed i čomitandan sauvondmašinad, pompad da separatorad tegimišton täht), sömtegimištol (maidtegim, südäiveziden konservuindtegim, «PepsiCo:n» südäiveziden toine konservuindtegim i čipsoiden tegim), plastikdetaliden edheotandal elektrotehnižiden tegimiden täht i gofriruidud kartonpakuitesen tegimel.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase rajonan keskuzpalan pohjoižes, Don-jogen üläjoksmusen muugotil randoil, 160 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Lebedänk-jogi (ven.: Лебедянка 26 km pitte) jokseb 2 km suvhe lidnaspäi i lankteb Donha huralpäi. Matkad Lipeckhasai om 55 km suvipäivnouzmha orhal, 62 km avtotel vai 160 km raudtel. Lähembaine lidn om Dankov 27 km pohjoižhe orhal, 35 km avtotedme vai 50 km raudtedme. Lebedän'-raudtestancii radab «Lev TolstoiJelec»-keskustal 1890-nziš vozišpäi, se om saudud Donan hural randal.

Lebedän' om lidnankundan üks'jäine eländpunkt. Lidnankundan pind — 17,98 km².

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1897 ristitišt oli 12 800 eläjad, vl 1931 — 11 100 eläjad. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 21 012 ristitud, rajonan pol'. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 22..23 tuhad eläjid vll 1989−2005 (23 100 rist. vl 1992 i 23 tuh. rist. vl 2003).

Ortodoksižen hristanuskondan nened pühäpertid oma olmas lidnas: ph. Stroican naižjumalankodi-lidnuz[1] (Stroican päjumalanpert' i kaks' jumalanpertid), mugažo Jumalanmaman Kazanin jumalaižen vanh (1771) da uz' (vspäi 1836) päjumalanpertid, koume jumalanpertid i časoun'.

Rahvahad (2010): venälaižed — 97,7%, toižed rahvahad — 2,3%.

Professionaližen opendusen aluzkundad oma Lebedänin pedagogine kolledž[2] i Lebedänin torguimiž-ekonomine tehnikum[3].

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Lebedänin pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
  2. Lebedänin pedagogižen kolledžan sait (lebpedcol.ru). (ven.) (angl.)
  3. Lebedänin torguimiž-ekonomižen tehnikuman sait (ltet.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Lipeckan agjan lidnad
Čapligin | Dankov | Gräzi | Jelec | Lebedän' | Lipeck | Zadonsk | Usman'