Taiginmarjad

Taiginmarjad
Ehtmätomad taiginmarjad semendkun lopus, Berlin, Saksanma
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones) Kund: Rozänikoižed (Rosales) Sugukund: Rozanvuiččed (Rosaceae) Heim: Taiginmarjad (heim) (Crataegus) Erik: Taiginmarjad
Latinankel'ne nimi
Crataégus sanguínea Pall. (1784)
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 836479 NCBI 416296

Taiginmarjad (latin.: Crataegus sanguinea) om levitadud dekorativine penzaz vai pen' pu. Mülüb Rozanvuiččed-sugukundha.

Leviganduz

Londuseližen arealan piduz om enamba vit tuhad kilometrid, se om Sibir', Kazahstan, Mongolii i Kitai. Ištutadas Venäman evropižes palas amussai pöudverižiš šoiduiš, teveril, puištoiš. Taiginmarjad oma mectunuded Venäman evropižes palan keskuses.

Kazvab mecstepin (tobjimalaz), mecan i stepin zonoiš, harvas kuivas mecas, mecanröunoidme i pallištoil, luhtoil. Sädab penid žomid sijidme. Pakaiženvastaine kazmuz. Navedib letkesižid allüvialižid mahusid kločkivenke. Elänzoitab hüvin äjil mahusil, no ei tirpi lähižid gruntvezid i sur'vezid.

Ümbrikirjutand

Korged ogakaz penzaz ühten..nellän metrad korkte, harvamb pen' pu kudhe metrhasai korkte tüvenke kümnehe santimetrhasai diametral. Kor' om muzaburan vai burhahkan mujun. Oksad oma rusttad vai muzarusttad loštajad. Lehtesed čereduisoiš, ned oma munanvuiččed formal. Lehtesiden varded sasoiš 0,5..2 sm pitte. Änikod oma 12..15 mm surtte, molemban sugun, änikuz om kändaz koumen..nellän santimetran pitte.

Kazvab vitkos, no eläb 200..400 vodhesai. Äikerdoitas semnil vai vezoil. Kazmuz änikoičeb avaros kezan zavodindas 10..12 päivän aigan. Plodud oleskeldas 10..15-voččes igäs, oma küpsad sügüz'kus-redukus. Ploduiden hüvä satuz rippub haloiden olmatomudespäi änikoičendan aigan i ploduiden travijoiden vähäs luguspäi.

Toižendad

• Crataegus sanguinea var. chlorocarpa
• C. s. var. genuina
• C. s. var. glabra
• C. s. var. incisa
• C. s. var. inermis
• C. s. var. villosa

Taiginmarjad oma ottud kul'turkazmuseks vspäi 1822. Ivan Mičurin pölüstoiti pihläd taiginmarjoiden heid'omal i sai Crataegosorbus miczurinii-gibridad södabidenke ploduidenke kargištuseta.

Galerei

• 
  Botanine kuva Piter Uil'jam Uotson-botanikantedajan vn 1825 Dendrologia Britannica-kirjaspäi
• 
  Mezjäine taiginmarjoiden änikol
• 
  Oks küpsidenke ploduidenke
• 
  Üläküpsad plodud sügüz'kus, Moskvan agj, Venäma

Kacu mugažo

• Taigin