Zarinsk
Lidnanznam | |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2021) | 41,272 ristitud |
Pind | 79,16 km² |
Pämez' | Viktor Azgaldän (tal'vku 2019—) |
Telefonkod | +7−38 595-xx-xxx |
Avtokod | 22 |
Aigvö | UTC+7 (MSK+4) |
Zarinsk (ven.: Зари́нск) om Venäman lidn da lidnümbrik Altajan randan pohjoižpäivnouzmas. Se om Zarinskan rajonan administrativižeks keskuseks mugažo, ei mülü sihe.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunktan aluz om pandud vl 1979 lidnan statusanke kahtes eländpunktaspäi: stancijan Zarinskii-žilo (sen aluz oli pandud vl 1953) i Sorokino-žilo-rajonkeskuz (ven.: село Сорокино, oli tetab vspäi 1748).
Zarinsk šingotase järedal koksanhimižel tegimel (3,5 tuhazesai radnikoid), pumaterialiden pästandal (faneran kombinat, terraslaudan i pilindmaterialiden kompanijad), sömtegimištol (lihategim, leibän i maidon edheotand), nahkoiden ümbriradmižen tegimel, vagonoiden kezroiden paroiden kohenduzedheotandal.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase Čumiš-jogen (Obin oiged ližajogi) molembil randoil, 180 m ü.m.t. keskmäižel korktusel.
Matkad Barnaulhasai om sada kilometrad suvipäivlaskmha raudtedme vai avtotedme. Zarinskai-raudtestancii (ven.: Заринская) om Barnaul — Novokuzneck raudtel. Lähembaine lidn om Salair (Kemerovon agj) 82 km pohjoižpäivnouzmha orhal vai 150 km avtotedme.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Zarinsk om lidnümbrikon üks'jäižeks eländpunktaks.
Lidnümbrikon tobmuden pämez' om sen Administracijan pämez'. Edeline lidnan Administracijan pämez' om Ivan Teröškin (kül'mku 2017 — heinku 2019). Kaik rahvaz valičeb lidnan Deputatoiden suiman 25 ühtnijad nelläks vodeks, sen ezimez' om Tat'jana Caberäbaja vn 2020 heinkuspäi. Edeline Deputatoiden suiman ezimez' om Aleksandr Lagovskii (reduku 2017 — semendku 2020).
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 50 368 ristitud, vn 2010 — 48 461 ristitud, vn 2021 — 41 272 ristitud. Kaik 46 830 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 52 300 eläjad vl 1996.
Rahvahad (enamba 0,4 % vl 2002): venälaižed — 93,0 %, saksalaižed — 2,4 %, ukrainalaižed — 1,5 %, totarlaižed — 0,5 %, mordvinalaižed — 0,5 %, vaugedvenälaižed — 0,4 %, toižed rahvahad i rahvahuden ozutandata — 1,7 %.
Ortodoksižen hristanuskondan koume jumalanpertid[1] oma saudud lidnas vspäi 1991.
Lapsiden opendusen aluzkundad oma ühesa nimitadud da nomeruidud päivkodid (nomer 1..3, 5, 7, 10..12, 14), viž keskškolad (nomer 1..4, 15), Brigantina-licei, Zarinskan korrekcine škol-internat, lapsiden sädamižen keskuz, muzikškol nomer 2, Sport-sportškol. Zarinskan politehnine tehnikum[2] om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Torguindkeskuz lidnan keskuzpalas vl 2010
-
Sündun Voznesenjan jumalanpert', vn 2010 nägu (saudihe vll 1991−2005)
-
«Altai-Koks» vl 2020, nägu 88. km-raudteplatformaspäi lidnas
-
«Metallurg»-kul'turkeskuz (2010)
-
Znam lidnan röunal (2018)
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Zarinskan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Zarinskan politehnižen tehnikuman sait (zpt.edu22.info). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Zarinsk Vikiaitas |
Altajan randan lidnad | ||
Aleisk | Barnaul | Belokurih | Bijsk | Gornäk | Jarovoje | Kivi Obil | Novoaltaisk | Rubcovsk | Slavgorod | Zarinsk | Zmeinogorsk | ||