Zubr

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Zubr
Zubr
Tedoklassifikacii
Valdkund: *
Tip: Sel'gjäntkeižed
Klass: Imetaiživatad
Heimkund: Šorpkabjaižed
Sugukund: Pall'azsar'vižed
Sugu: Bizonad
Erik: Zubr
Latinankel'ne nimi
Bison bonasus (Linnaeus, 1758)
Areal
Image

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 183836
NCBI 9902

Zubr vai Evropine bizon (latinan kelel: Bison bonasus, venäkelel: Зубр, Европейский бизон) om pall'azsar'vižiden sugukundan (Bovidae) bizoniden sugun erik, imetaiživat. Hän om jalos läheline amerikaižid bizonid. Hö voidas poiktas da andeltas plodukahid norid jäl'gpol'vid — zubrobizonid. Zubr mülüb Londusen kaičusen rahvahidenkeskeižen ühtištusen Rusttha kirjha.

Areal[redaktiruida | redaktiruida purde]

Istorižiš aigoiš zubran areal oli suremb. Zubrad eliba Pirenejan nemespäi Päivlaskmpol'žehe Sibirihesai, sidä kesken Anglijas da Suvipol'žes Skandinavijas. Hö eliba mecoiš da avoinuzil tahoil. Intensivižen ristitmectusen taguiči zubrad linni živat, kudamb vasttase vaiše šohroiš. Pigai hö eliba vaiše Belovežan puščas da Kavkazal. Ezmäine mail'man soda (voin) da murendatišen (разрухи) voded linni katastrof zubroiden täht. Peitmecnikad surmičiba jäl'gmäšt zubrad, kudamb eli valdal Belovežan puščas Vaugedvenämas, vodel 1921, a koume jäl'gmäšt zubrad, kudambad eliba valdal Kavkazal, om surmičetud peitmecnikoil 1927 vodel. Vaiše 66 zubrad oli kaiken mail'man živatpuištoiš. Nügüd' küksetud valdal živatpuištoišpäi zubrad elädas Pol'šanmas, Vaugedvenämas, Litvanmas, Moldovas, Ukrainas da Venämas (Kavkazal, rahvahaližes «Orelan polesje»-puištos).

Irdpol'ne nägu[redaktiruida | redaktiruida purde]

Zubr om kaikiš järedamb da jügedamb imetaiživat Evropižes kontinentas da jäl'gmäine evropine mechärgan ezitai. Hibjan piduz om 330 sm:hasai, korktuz säguhusai om 2 m:hasai, hibjan vedaduz sabustab 1 tonnad. Hänen karv om muzabur, tal'vel om lujas paks; sägul, kaglal da löudal om pit'k. Noril vazoil karv om rusttahk. Hibjrungon ezine pala om massivine, kagl om lühüd, pä om pen', lasketud, bardanke da kahtenke penidenke sirpinvuiččidenke sarvidenke. Zubran erikos om 2 alaerikod — Belovežine zubr (B. b. bonasus) da Kavkazine zubr (B. b. caucasus). Ristitud koletiba Kavkazižid zubroid 1927 vodeks. Nügüd' Kavkazas elädas zubrobizonad, kudambid ristit elätoiti.

Elonlad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Zubrad elädas penil kogoil, niil om koumespäi kaks'kümnehesai živatad (augul emäčud da nored vazad). Zubroiden kogon lider om emäč. Ižačud elädas üksin da ühtetas kogohe vaiše kärban aigan. Londuseližes populäcijas kärb oleleb elokus—sügüz'kus. Kesketi konkurirujad ižačud voidas torata emäčun tagut. Tal'vel kogod ühtetas surembha kogoho, kudambiš om äjak-se ižačud. Emäčun kohtukahuz' jatkub 9 kud. Semendkun da heinkun keskes sündub üks' vaza (kaks'jäižed om harv), kudamban mass om 20—25 kg da kudamb imeb mamanmaidod 1 voden igähäsai. Sömižen aug om heinasižed kazmused, puiž-penzhiine söm, karpked, plodud. Zubroiden ezmäižed vihanikad om peitmecnikad da händikanad. Zubr voib eläda 28-voččehe igähäsai.

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]